Suomen kehityspolitiikka jatkaa tällä hallituskaudella edellisen hallituksen linjaa. Painopisteinä ovat naisten oikeuksien, kestävän talouskehityksen ja oikeusvaltiokehityksen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen ehkäiseminen.

Perinteisesti jokainen hallitus on linjannut erikseen omat kehityspolitiikan tavoitteensa, mutta tällä kertaa varsinaista uutta toimenpideohjelmaa ei aiota tehdä, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) medialle pitämässään linjapuheessa tänään keskiviikkona.

”Tarkoituksena on, että nämä painopisteet kantaisivat myös tuleville hallituskausille. Näin taataan kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys ja tuetaan YK:n vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa”, hän sanoi.

YK-hankkeissa mahdollisuuksia suomalaisfirmoille

Skinnari korosti etenkin yksityisen sektorin roolia kehityspolitiikassa. Suomen tavoitteena on kehittää kehitysmaiden omia liiketoimintaympäristöjä, jotta niiden talous saadaan kestävälle pohjalle. Samalla tarkoituksena on kuitenkin luoda myös suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla, kuten Afrikassa, hän kertoi.

”Suomen pitää kiinnittyä kansainvälisiin arvoketjuihin. Se on kohtalonkysymys koko Suomen tulevaisuuden, elinkeinopolitiikan ja työllisyyden kannalta. Jos siinä ei onnistuta, meistä tulee alihankintatalous, ja se tulee vaikuttamaan aivan kaikkeen.”

Skinnarin mukaan Suomella on potentiaalia esimerkiksi kiertotalouden, maa-, metsä- ja vesitalouden sekä opetusviennin alalla.

Suomalaisyrityksillä on aiempaa suuremmat mahdollisuudet päästä osalliseksi myös YK:n hankintabisneksestä, sillä Suomessa on vuoden sisällä avattu YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio sekä vaikuttavuussijoittamisen toimisto, joka on osa YK:n projektipalvelujen toimistoa Unopsia.

”Esimerkiksi Unopsin hankkeiden arvo on lähes kaksi miljardia dollaria. Näihin hankkeisiin suomalaisen elinkeinoelämän ja yrityskentän pitää pystyä liimautumaan paremmin kiinni.”

Hallitusohjelman mukaan Suomi aikoo jatkaa myös viime hallituskaudella käyttöön otettuja kehityspoliittisia finanssisijoituksia. Skinnarin mukaan myös ne voivat avata suomalaisyrityksille mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla.

Finanssisijoitusten tarkoituksena on ohjata lahjamuotoisen avun sijasta sijoituksia tai lainoja kehitysmaiden yritystoimintaan.

Suurimman osuuden finanssisijoituksista sai viime kaudella valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund. Se rahoittaa kehitysmaissa yrityshankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Ratkaisu herätti aikanaan kritiikkiä etenkin kehitysyhteistyöjärjestöissä, sillä samaan aikaan niiden rahoitusta leikattiin.

Tuleeko tasa-arvotyöhön lisää rahaa?

Yksityisen sektorin lisäksi kehityspolitiikassa tulee Skinnarin mukaan korostumaan myös naisten ja tyttöjen asema, joka on ollut perinteisestikin Suomen leipälaji.

”Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on Suomen kehityspolitiikan vahva kärki. Etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vahvistetaan. Aihe on edelleen ajankohtainen, sillä naisten oikeuksia haastetaan nyt entistä voimakkaammin.”

Viime hallituskaudella Suomi leikkasi tuntuvasti muun muassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin sekä YK:n väestörahaston Unfpan yleistukea osana kehitysyhteistyöleikkauksia.

Skinnari ei vielä halunnut kommentoida, lisätäänkö järjestöjen rahoitusta osana naisten ja tyttöjen aseman parantamista, sillä budjettineuvottelut ovat vielä kesken.

Valtiovarainministeriö elokuussa julkaiseman talousarvioesityksen mukaan Suomi on  kuitenkin tällä hallituskaudella lisäämässä YK-järjestöjen rahoitusta. Myös ilmastorahoitusta on tarkoitus kasvattaa. Yhteensä kehitysyhteistyöbudjettiin kaavaillaan 72 miljoonan euron korotusta.