Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef

Kongon itäosan maakunnissa kuoli viime vuonna yli 2 000 siviiliä väkivallassa. Pakolaisista suurin osa on lapsia.

Sotilaita ja siviileitä pellolla.

YK:n Monusco-operaation rauhanturvaajat suojasivat tammikuussa 2020 Iturin alueella kylistään paenneiden pakolaisten sadonkorjuuta. Kuva: MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0.

YK-järjestöt ovat huolissaan kasvavasta väkivallasta Kongon demokraattisessa tasavallassa, etenkin maan itäosissa, joissa aseellisten ryhmien väkivalta on viime vuosina ajanut miljoonia ihmisiä kodeistaan.

Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan Kongon sisällä viimeisten kahden vuoden aikana. Noin 4,7 miljoonaa on paennut neljässä itäisessä maakunnassa: Iturissa, Pohjois- ja Etelä-Kivussa sekä Tanganyikassa.

YK:n lastenrahasto Unicef on huolissaan erityisesti lapsipakolaisista, joita on Kongossa yhteensä kolme miljoonaa, maan itäosissa 2,7 miljoonaa.

”Pakolaislapset eivät tiedä muusta kuin pelosta, köyhyydestä ja väkivallasta. Sukupolvi toisensa jälkeen voi ajatella vain selviytymistä. Silti maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi heidän kohtalolleen. Tarvitsemme resursseja voidaksemme jatkaa näiden lasten auttamista”, sanoo Unicefin Kongon edustaja Edouard Beigbeder tiedotteessa.

Unicefin tuoreen raportin mukaan kyliä on sytytetty tuleen, terveyskeskuksia ja kouluja ryöstetty ja kokonaisia perheitä hakattu kuoliaaksi hyökkäyksissä. Hyökkääjät käyttävät viidakkoveitsiä ja aseita.

Pakenemaan joutuneet elävät ilman peruspalveluita epävirallisissa leireissä tai paikallisten yhteisöjen luona. Idän maakunnissa yhteensä yli kahdeksan miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.

Lapsia on myös värvätty, taistelijoiksi ja heihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa ja muita ihmisoikeusloukkauksia. Tällaisten tapausten määrä on kasvanut 16 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Avun saaminen on vaikeaa turvattomuuden ja huonojen liikenneyhteyksien vuoksi, raportissa kerrotaan. Myös rahoituksesta on pulaa.

Myös YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan väkivallasta Itä-Kongossa on tullut systemaattista. Viime vuonna yli 2 000 siviiliä tapettiin kolmessa maakunnassa pääosin aseellisten ryhmien tekemissä hyökkäyksissä, ja tänä vuonna väkivalta on jatkunut. Esimerkiksi tammikuussa kerrottiin 25 ihmisen kuolleen joukkomurhassa.

Aseelliset ryhmät myös miehittävät kouluja ja koteja, hyökkäilevät terveyskeskuksiin, perivät laittomia veroja ja estävät ihmisten pääsyn maatalousmailleen.

”Vaikka Kongon armeijan sotilasoperaatiot aseellisia ryhmiä vastaan ovat aiempaa menestyksekkäämpiä, armeija ei pysty pitämään kontrollia alueilla, mikä jättää tilaa aseellisille ryhmille vallata alueet uudelleen ja hallita paikallista väestöä”, sanoi UNHCR:n edustaja Babor Baloch viime viikolla tiedotteessa.

Kongo on väkivaltainen historia, joka juontaa juurensa aina siirtomaa-aikoihin asti. Valtavaa, Länsi-Euroopan kokoista maata on ollut vaikea hallita, mikä on johtanut useisiin mutkikkaisiin konflikteihin. Syyt liittyvät Unicefin raportin mukaan esimerkiksi maa- ja resurssikiistoihin, etnisten ryhmien välisiin vihamielisyyksiin, militarisoituneeseen epäviralliseen talouteen, aseiden hyvään saatavuuteen ja heikkoon hallintoon.

Viime vuosina armeija on taistellut erityisesti Allied Democratic Forces -ryhmää (ADF) vastaan. YK:n helmikuun alussa ilmestyneen raportin mukaan ADF:n hyökkäyksissä kuoli viime vuonna ainakin 849 ihmistä. Kyseessä voivat YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan olla rikokset ihmisyyttä vastaan.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia