Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa pitkään muhinut humanitaarinen kriisi on jälleen kärjistymässä. Kuluvan vuoden aikana sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan aseellisten ryhmien ja armeijan välisten taisteluiden kiihtymisen takia.

Avustusjärjestöt arvioivat tällä viikolla, että ainakin kymmenen miljoonaa ihmistä tarvitsee välittömästi humanitaarista apua. Niiden mukaan kahakoissa on kuollut lähes 1 400 siviiliä vuoden alun jälkeen ja seksuaalinen väkivalta tyttöjä ja naisia kohtaan on lisääntynyt.

”Väkivallan takia sadat tuhannet viljelijät Pohjois- ja Etelä-Kivussa ja Iturissa eivät pysty aloittamaan istutuskautta, sillä heidät on ajettu mailtaan ja kodeistaan. Vuosia jatkuneen konfliktin ja pakolaisuuden takia jo nyt yli 26 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi syötävää. Väkivalta ajaa heidät äärirajoille”, sanoo Oxfamin maajohtaja Justine Gomis Tossou tiedotteessa.

YK:n arvion mukaan viimeisen vuoden aikana Pohjois-Kivun ja Iturin maakunnissa on paennut yli 880 000 ihmistä. Väkivalta on levinnyt myös uusille alueille.

Monet pakolaiset ovat saapuneet Pohjois-Kivun maakunnan pääkaupunkiin Gomaan tai muualle lähialueelle.

”Kriisistä on tulossa humanitaarinen katastrofi. Jos pakolaisuus jatkuu, se ylittää meidän ja muiden humanitaaristen järjestöjen kyvyn vastata siihen eikä kaikille tulijoille ehkä enää ole tilaa. Nyiragongon alueella, joka otti vastaan ensimmäiset tulijat, ei ole enää tilaa”, sanoi Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Goman delegaation johtaja Anne-Sylvie Linder maaliskuussa.

Yli pakolaisista puolet elää epävakaissa oloissa kirkoissa, kouluissa, sairaaloissa, itse tehdyissä asumuksissa Nyiragongon alueella ja Gomassa sekä niiden ympäristössä. Pelkona ovat tartuntataudit, kuten kolera.

Avustusjärjestöt pyytävät, että Kongon humanitaariseen apuun toimitettaisiin lisää rahaa. YK:n tämänvuotinen vetoomus on vasta kymmenprosenttisesti rahoitettu.

”Tämä on yksi maailman laiminlyödyimmistä kriiseistä. Tapaamani pakolaiset, joiden luona vierailin, elävät äärimmäisen epävakaissa oloissa”, sanoi YK:n rauhanturvaoperaation johtaja Bintou Keita YK:n uutiskeskuksen mukaan.

Itä-Kongossa toimii toistasataa aseellista ryhmää. Tällä hetkellä pahamaineisimpia ovat muun muassa ugandalaistaustainen, islamistinen ADF sekä tutsiryhmä M23. Sen tausta liittyy Ruandan vuonna 1994 tapahtuneeseen kansanmurhaan, jonka jälkimainingeissa Kongoon pakeni ensin tutseja ja sitten myös kansanmurhaa paenneita hutuja. Ruandan tiedetään tukevan M23:a.

Väkivalta vaikuttaa myös Kongon tuleviin vaaleihin, jotka on määrä pitää joulukuussa.