Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Rypäleaseet aiheuttavat yhä tuhoa. Kuva Sveitsin Luganosta, jossa järjestettiin vuonna 2020 ihmisoikeuselokuvafestivaali. Kuva: Giovanni Diffidenti / Cluster Munition Coalition / CC BY 2.0.
360 ihmistä kuoli tai vammautui rypäleaseiden räjähdyksissä elokuun 2020 ja heinäkuun 2021 välisenä aikana. Määrä on kasvanut vuosiin 2018–2019 verrattuna, mutta myös aseiden tuhoamisessa on edistytty, kertoo rypäleaseiden kieltosopimusta sopimusta seuraava järjestökoalitio Cluster Munition Coalition (CMC).
Viime viikolla ilmestyneen CMC:n raportin (pdf) mukaan viimeisen vuoden aikana rypäleaseita on käytetty Azerbaidžanissa ja Vuoristo-Karabahissa sekä Syyriassa. Vuoristo-Karabahissa rypäleaseita käyttivät sekä Azerbaidžan että Armenia, jotka ovat molemmat kiistäneet käytön ja syyttäneet toisiaan. Lisäksi Etiopian Tigrayn alueella on esitetty epäilyjä rypäleaseiden käytöstä.
Suurin osa rypäleaseiden uhreista vammautuu tai kuolee kuitenkin maassa olevien jäänteiden seurauksena. Viimeisen vuoden aikana ne ovat aiheuttaneet uhreja Afganistanissa, Kambodžassa, Irakissa, Laosissa, Etelä-Sudanissa, Syyriassa, Jemenissä ja Vuoristo-Karabahissa.
Maittain tarkasteltuna eniten uhreja oli Syyriassa ja Azerbaidžanissa.
Todelliset luvut ovat luultavasti suuremmat kuin tilastot kertovat, CMC muistuttaa.
Rypäleaseet laukaistaan ilmasta tai maasta ja ne sisältävät satoja pieniä tytärammuksia, jotka leviävät laajalle alueelle. Niillä ei ole tiettyä kohdetta. Noin 40 prosenttia ei räjähdä laukaisuvaiheessa, ja luontoon jäädessään ne aiheuttavat vakavan vaaran siviileille. Myös viime vuonna kaikki uhrit olivat siviilejä.
Rypäleaseet on kielletty niin sanotulla Oslon sopimuksella, joka tuli voimaan elokuussa 2010. Sopimus kieltää rypäleaseiden käytön, tuotannon, varastoinnin ja myynnin. Maat myös sitoutuivat tuhoamaan rypäleasevarastonsa.
Tällä hetkellä sopimuksessa on mukana 110 maata. Suomi ei ole mukana sopimuksessa.
Vaikka uhrimäärä on viimeisen vuoden aikana hieman kasvanut, raportin mukaan myös hyviä uutisia on.
”Haasteista huolimatta edistystä tapahtui maan siivoamisessa ja palauttamisessa yhteisöille, riskikoulutuksen antamisessa ja uhrien auttamisessa”, kertoo CMC:n asiantuntija Loren Persi tiedotteessa (pdf).
Raportin mukaan kaikkiaan sopimuksessa mukana olevat maat ovat tuhonneet 99 prosenttia kaikista varastoistaan. Vuoden aikana on siivottu 63 neliökilometriä maata ja tuhottu noin 81 000 tytärammusta. Kroatia ja Montenegro liittyivät niiden maiden joukkoon, jotka ovat saanet rypäleaseiden saastuttamien alueiden siivouksen päätökseen.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia