Nobel-palkinto nostaa naisten rauhantyön maailman tietoisuuteen

Nobelin rauhanpalkinnon jakaminen on joka vuosi merkkitapaus, mutta tänä vuonna iloitsevat erityisesti ne, jotka ovat vuosia korostaneet naisten merkitystä rauhantyössä.

Nobel-komitean palkintotiedotteen mukaan Liberian presidentti Ellen Johnson Sirleaf, liberialainen rauhanaktivisti Leymah Gbowee ja jemeniläinen demokratia-aktivisti Tawakkul Karman saivat palkinnon muun muassa siksi, että he ovat pyrkineet edistämään paitsi naisten turvallisuutta, myös oikeutta osallistua rauhantyöhön.

Merkittävää on, että komitea mainitsi tiedotteessaan myös YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2000 hyväksymän niin kutsutun 1325-päätöslauselman. Se tuomitsee naisiin kohdistuvan väkivallan konflikteissa ja vaatii naisten ottamista mukaan rauhanprosesseihin.

1325-maininta on tärkeä, sillä vaikka viimeisen vuosikymmenen aikana naiset ovat olleet yhä aktiivisemmin mukana rauhantyössä, päätöslauselman täysi toteutuminen on kaukana.

Esimerkiksi YK:n väestörahaston UNFPA:n viime vuonna julkaiseman raportin mukaan naiset unohdetaan edelleen usein rauhanpöydistä ja naisiin kohdistuvat raiskaukset ovat monissa konflikteissa järjestelmällinen sota-ase.

Harva YK-maa on myöskään luonut kansallista toimintasuunnitelmaa naisten ottamiseksi mukaan rauhaa ja sotaa koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi PeaceWomen-järjestön mukaan luku on tällä hetkellä 32.

Miksi naisia sitten tarvitaan mukaan rauhanprosesseihin? UNFPA:n mukaan ainakin siksi, että he kärsivätkin konflikteista eniten. Heidän avullaan yhteiskunnista voidaan myös rakentaa entistä ehompia – esimerkiksi jo konfliktia edeltäneeseen epätasa-arvoon on helpompi vaikuttaa, kun naiset pääsevät mukaan.

Lisäksi naisten mukaan ottaminen yksinkertaisesti toimii. Siitä osoituksena on Nobel-palkinto.

Viime syksynä 1325-päätöslauselman hyväksymisestä tuli kymmenen vuotta. Rajapyykin vuoksi naiset ja rauha -teema tuntuu nousseen paremmin esille. Suomessa korkeankin tason johtajat, muun muassa presidentti Tarja Halonen, ovat ottaneet kantaa naisten ottamiseksi mukaan rauhantyöhön.

Ehkä Nobel-komitean palkintopäätös auttaa entisestään lisäämään tietoisuutta naisten tärkeydestä rauhan rakentamisessa. Liberia on hyvä esimerkki, mutta olisi hienoa nähdä myös tuoreempia. Onneksi arabikeväästä näyttää olevan tulossa sellainen.