Jännitys tiivistyy Keniassa, jossa pidetään huomenna yleisvaalit. Maassa muistetaan yhä kymmenen vuoden takaiset vaalit, jotka riistäytyivät laajaksi väkivallaksi.

Vaaleissa valitaan maalle presidentti, kansallisen sekä maakuntatason parlamentin jäsenet, kansallisen parlamentin naisedustajat sekä maakuntien kuvernöörit ja senaattorit.

Presidentinvaaleissa on mukana kahdeksan ehdokasta. Käytännössä vastakkain ovat istuva presidentti, vuonna 2013 rauhanomaisissa vaaleissa valittu Uhuru Kenyatta sekä opposition Raila Odinga, joka on ehdolla jo neljättä kertaa. Kenyatta edustaa maan suurinta etnistä ryhmää, kikujuja, ja Odinga taas perinteisesti vallasta syrjään jäänyttä luo-ryhmää.

Moni äänestäjä valitsee suosikkinsa etnisten jakolinjojen mukaan, sillä politiikka on Keniassa vahvasti etnispainotteista. Panokset vaaleissa ovat kovat, sillä voittaja saa myös paljon taloudellista valtaa ja bisnesmahdollisuuksia.

Vuosien 2007 ja 2008 vaaleissa väkivalta alkoi, kun presidentinvaalit voittanutta Mwai Kibakia epäiltiin vaalivilpistä. Toistatuhatta ihmistä kuoli etnisissä taisteluissa ja protesteissa, ja satoja tuhansia ajettiin kodeistaan. Väkivallan lietsomisesta epäiltiin muun muassa myöhemmin presidentiksi noussutta Kenyattaa, mutta kansainvälinen rikostuomioistuin vapautti hänet ja myös muut epäillyt syytteistä todisteiden puutteessa.

Ajatushautomo International Crisis Groupin analyytikon Murithi Mutigan mukaan tänä vuonna vaaliväkivalta on epätodennäköistä muun muassa siitä syystä, että vuoden 2010 perustuslakiuudistus on vähentänyt presidentin valtaa. Vaaleihin on myös valmistauduttu paremmin. Toisaalta vallan lisääminen maakuntatasolla voi lisätä paikallista väkivaltaa, hän muistuttaa.

Väkivallasta on jo nähty vaalien alla merkkejä. Vaalikomitean johtohahmoihin kuuluva Christopher Msando löydettiin kuolleena heinäkuun viimeisenä päivänä. Msando oli yksi niistä harvoista viranomaisista, joilla oli esimerkiksi salasanat vaalikomitean tietokonejärjestelmään.

”Msandon murha on kammottavin tapahtuma tänä vaalivuonna, mutta se ei ole ainoa, joka voi kylvää pelkoa, Korkea-arvoiset viranomaiset ja poliitikot ovat antaneet uhkaavia lausuntoja, jotka rikkovat ihmisten ilmaisunvapautta ja tiedonsaantia”, sanoi Amnestyn Itä-Afrikan johtaja Muthoni Wanyeki järjestön lausunnossa.

Hallitus on esimerkiksi uhannut perua mediatalojen lupia, jos nämä kertovat vaalituloksia suorana, järjestö kertoo.