Suomalaisten kehitysyhteistyö- ja kehitysmaatietämyksessä on parantamisen varaa. Ulkoministeriön viimeisimmässä kyselyssä selvisi, että alle kolmannes suomalaisista on kuullut YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Vuonna 2014 yli puolet arvioi, että oma tietämys kehitysyhteistyöasioista on huonolla tolalla.

Tiedon lisääntymistä on lähivuosina kuitenkin turha odottaa, sillä ulkoministeriö ilmoitti viime viikolla, että sen myöntämä viestintä- ja globaalikasvatustuki saatetaan siirtää Opetushallituksen hallinnoitavaksi. Muutos uhkaa järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustoimintaa ja voi lopettaa myös maailma.netin uutistoiminnan.

Viestintä- ja globaalikasvatustuki, joka tunnetaan järjestöpiireissä lyhenteellä VGK, on viime vuosina ollut järjestöille käytännössä ainoa tapa saada julkista tukea nimenomaan kehitysmaa-asioista viestintään ja tiedottamiseen. Ulkoministeriö on myöntänyt tukea kahdenlaiseen toimintaan: osa järjestöistä tekee sen turvin globaalikasvatustyötä kouluissa ja osa taas viestii sen avulla kehityskysymyksistä muulla tavoin. Esimerkiksi maailma.netin tämänvuotinen VGK-hanke, juttusarja Kehityksen edistysaskeleita, kertoo suurelle yleisölle kehitysmaissa saavutetusta myönteisestä kehityksestä.

Ulkoministeriö myönsi tälle ja ensi vuodelle VGK-tukea yhteensä 1,4 miljoonaa euroa 19 järjestölle. Tuki on ollut hieno asia, sillä globaalikasvatus sekä viestiminen kehityskysymyksistä on äärimmäisen tärkeää. Globaalit ongelmat, kuten vaikkapa pakolaiskriisi ja ilmastonmuutos, ovat lähempänä suomalaisia kuin kenties koskaan ennen. Jos tietoa asioista ei ole, ongelmia on vaikea ratkoa ja ennakkoluulot ja väärinkäsitykset lisääntyvät.

Mikäli ulkoministeriö toteuttaa suunnitelmansa siirtää tuki Opetushallituksen hallinnoitavaksi, jatkossa rahoitusta saisivat hakea vain kunnat ja koulut. Järjestöt toimisivat vain yhteistyökumppaneina eivätkä ne välttämättä pystyisi enää jatkamaan globaalikasvatustyötään. Maailma.netin ja muiden kehitysviestintää tekevien järjestöjen hankkeita taas ei rahoitettaisi enää ollenkaan. Päätös ei ole vielä varma, mutta ulkoministeriöllä ei ole tällä hetkellä konkreettisia suunnitelmia tuen jatkamiseksi.

Maailma.netissä on uutisen jälkeen pyöritelty lukuja ja pohdittu, mitä tästä seuraa. Päätelmä on selvä: jatkamme erilaisten vaihtoehtojen selvittämistä viimeiseen asti, mutta ainakaan nykymuodossa toimintamme ei voi enää jatkua, jos tuki lopetetaan kokonaan. Edellisten leikkausten seurauksena työntekijämäärämme on supistunut yhteen osa-aikaiseen ja yhteen kokoaikaiseen työntekijään. Tämänvuotisesta budjetistamme VGK-tuki muodostaa noin puolet, eikä karsittavaa yksinkertaisesti enää ole. Emme voi tuottaa sisältöjä maailma.netin sivuille, jos meillä ei ole varaa edes yhteen kokopäiväiseen työntekijään.

Uutinen on huono paitsi meille, myös suomalaiselle kehitysmaajournalismille, jolla ei muutenkaan mene kovin hyvin. Ulkoministeriö itse lopetti muutama vuosi sitten global.finland.fi-verkkopalvelun, joka julkaisi kehitysmaauutisia. Kehitysmaauutistoimisto IPS ei saa enää VGK-tukea. Suuret kotimaan mediat eivät pysty viestimään kehityskysymyksistä kovin laajasti, sillä nekin elävät kriisiaikaa ja ulkomaantoimituksia on supistettu. Jos maailma.net lopetetaan, kutistuu kehitysmaita ja muita globaaleja teemoja käsittelevä journalismi lähes olemattomiin.

Koko maapallo elää tällä hetkellä kriisiaikaa, ja yhä useampi suomalainen miettii, miksi maailmassa on sellaisia asioita kuin köyhyys ja konfliktit ja miten niihin voisi vaikuttaa. Maailma.netin ja muiden järjestöjen viestintähankkeet ovat vastanneet tähän kysymykseen. Viestintää globaaleista aiheista siis tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta ilman rahoitusta se ei valitettavasti ole mahdollista.

Kirjoittaja on maailma.netin päätoimittaja.