Amnesty ja Pakolaisneuvonta: Poikkeuslain hylkääminen on ainoa oikeusvaltioperiaatteen mahdollistama ratkaisu

Hallituksen esittämä poikkeuslaki on perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeusvaltioperiaatteen vastainen. Se myös loukkaisi Suomea sitovaa eurooppaoikeutta. Perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteilijät ovat tyrmänneet lain, eivätkä pidä sen säätämistä mahdollisena. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja YK:n pakolaisjärjestö vaativat ehdotuksen hylkäämistä. Perustuslakivaliokunta myöntää lain olevan ristiriidassa useiden perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Silti lakia viedään eteenpäin.

“Kun eduskunta äänestää tästä lakiehdotuksesta, se äänestää tosiasiassa siitä, onko Suomi sitoutunut ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon. Poikkeuslaki olisi vihreä valo väkivallalle rajalla ja askel oikeusvaltion murentamiseen. Onko tämä tosiaan tie, jolle Suomi halutaan viedä? Toivon, että kansanedustajat eivät anna sen tapahtua”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

“Lakiesitys on täysin kestämätön. Sen osoittaa myös asiantuntijoiden täystyrmäys tälle laille. Kansanedustajien on kuultava mitä asiantuntijat sanovat. Oikeusvaltiossa ainoa mahdollinen ratkaisu on hylätä tämä esitys”, Johansson jatkaa.

Poikkeuslaki on ehdottoman palautuskiellon vastainen. Ehdottomuus tarkoittaa, että siitä poikkeaminen ei ole sallittua missään oloissa, ei edes sodan tai muun yleisen hätätilan aikana. Palautuskielto suojaa viime kädessä oikeutta elämään. Käytännössä lain vuoksi ihmisiä saatettaisiin palauttaa hengenvaaraan tai kidutuksen vaaraan.

Laki ei ole ainoastaan juridisesti ongelmallinen, vaan se aiheuttaisi inhimillistä kärsimystä ja hätää turvaa hakeville ihmisille. Amnestyn tutkimukset osoittavat, että muualla Euroopassa suljetut rajat ja niin sanotut pushbackit ovat lisänneet ihmisoikeusloukkauksia, rajaviranomaisten väkivaltaa ja ajaneet turvaa hakevat ihmiset vaarallisemmille reiteille.

“Pushbackeja” ei saa lailliseksi poikkeuslaillakaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuissa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa on käsitelty viime vuosina useita Puolan, Latvian ja Liettuan rajoilla tapahtuneita tapauksia. Tälläkin hetkellä EIT:ssä on yli 30 tapausta Liettuaa, Latviaa ja Puolaan vastaan. Osalla itärajan yli tulleista turvapaikanhakijoista on kokemusta väkivaltaisista pushbackeista näissä maissa ennen Suomeen tuloaan.

Esitetyn lain tarkoituksena on estää turvapaikan hakeminen itärajalla ja työntää ihmiset takaisin Venäjälle.

“Päättäjien olisi syytä kiinnittää huomiota Venäjän tilanteeseen. Venäjä ei ole vaihtoehto suojelua tarvitseville ihmisille. Venäjällä ei ole tällä hetkellä toimivaa järjestelmää turvapaikanhakuun ja maan ihmisoikeustilanne on heikko. Venäjältä voidaan myös palauttaa ihmisiä maihin, joista he ovat paenneet ihmisoikeusloukkauksia”, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors toteaa.

Käännytyslakia huomattavasti parempi vaihtoehto on turvapaikkahakemusten käsittely normaalissa menettelyssä. Tarvittaessa rajan läheisyyteen voitaisiin perustaa niin sanottu järjestelykeskus, jossa turvapaikanhakijoita voidaan rekisteröidä. Myöskään mahdollisuutta turvapaikkahakemusten jättämiseen Suomen edustustoissa ei ole kunnolla arvioitu.