Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut maailmalla entisestään – ”Sen puolesta täytyy työskennellä joka päivä”

Avoin ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian ja ihmisoikeuksien perusta. Kuitenkin vain reilut kaksi prosenttia maailman väestöstä elää maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin, selviää vuosittain julkaistavasta CIVICUS-verkoston raportista. Vielä vuonna 2020 luku oli noin neljä prosenttia.

Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan esimerkiksi voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja yhteisöjä, tutkimuslaitoksia ja sosiaalisia liikkeitä. Valtiot estävät kansalaisyhteiskunnan toimintaa esimerkiksi pidättämällä ja pahimmissa tapauksissa jopa surmaamalla ihmisoikeuspuolustajia sekä journalisteja, hyökkäämällä kansalaisjärjestöjä vastaan ja rajoittamalla kokoontumis- ja sananvapautta. Maailmanlaajuisesti kansalaisyhteiskunnan tilanne on heikentynyt 2000-luvun alusta alkaen.

Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Roosa Rantala muistuttaa, että heikentyneestä tilanteesta huolimatta kansalaisyhteiskunta onnistui viime vuonna viemään esimerkiksi ihmisoikeuksia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa eteenpäin.

"Haastavissakin olosuhteissa toimiva kansalaisyhteiskunta tuo toivoa. Monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on avainasemassa maailman kriisien ratkaisemisessa, ja se on keskeinen osa toimivaa demokraattista yhteiskuntaa – kuten kesällä valmistuneessa Suomen kansalaisjärjestöstrategiassa todetaan. Suomessa tai muuallakaan kansalaisyhteiskunnan asemaa ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Sen puolesta täytyy työskennellä joka päivä", Rantala sanoo.

Suomi kuuluu harvinaiseen 37 valtion joukkoon, joissa yhdistymis- ja kokoontumisoikeudet sekä sananvapaus toteutuvat parhaiten maailmassa. CIVICUS-verkoston raportti arvioi viisiportaisessa luokittelussaan, että Suomessa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin.

Myös Suomessa kansalaisyhteiskunnan tilaa on kuitenkin haastettu. Kuluneen vuoden aikana kansalaisjärjestöjen rahoitusta on leikattu ja kuulemisprosessit järjestökenttää koskevissa asioissa on ollut rajoitetumpaa.  

Kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen on nähtävissä myös digimaailmassa tapahtuvassa kansalaisvaikuttamisessa, jota niin ikään rajoitetaan, häiritään ja estetään jopa systemaattisesti. Myös Suomessa moni kokee verkossa häirintää tai väkivaltaa – naiset miehiä useammin.

Toimi, koska voit -kampanja nostaa esiin yhdeksän kansalaisvaikuttajan tarinan eri puolilta maailmaa ja kannustaa parempaa tulevaisuutta rakentavaan ja ihmisoikeuksia puolustavaan vaikuttamiseen. Kampanja muistuttaa, että vaikuttamisen perustaksi tarvitaan lisäksi luotettavaa tietoa.

Kampanja käynnistyi 16. syyskuuta ja päättyy sunnuntaina 1. lokakuuta Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä. Kampanja järjestetään tänä syksynä neljättä kertaa.

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Abilis-säätiö, Diakonissalaitos, Fingo, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS, Pro Lapinlahti mielenterveysseura, Siemenpuu-säätiö, Suomen Dalitien solidaarisuusverkosto, Suomen Lähetysseura, Taksvärkki ja Väestöliitto. Kampanjaa koordinoi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.