Maailman merissä kelluva muovijäte uhkaa ennen kaikkea merten ekosysteemejä, mutta sen vaikutukset kantautuvat ravintoketjun myötä myös ihmisten ruokalautasille. Kyseessä on maailmanlaajuinen, kestävän kehityksen kannalta merkittävä ongelma, johon tulisi puuttua YK:n alaisen kansainvälisen sopimuksen avulla.

Maailman meret ovat täynnä jätettä, eikä merten roskaaminen näytä vähentymisen merkkejä. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n mukaan maailman jokainen merineliökilometri sisältää noin 18 000 palasta erilaista muovijätettä. Meressä roskamuovi hajoaa pienen pieniksi hiukkasiksi ja kulkeutuu ravintoketjun myötä takaisin ruokalautasillemme. Ongelma on tuttu myös kotoisella Itämerellämme.

Maailman valtameriin on muodostunut jo useita, käsittämättömät mittasuhteet saanutta jätepyörrettä. Kansainvälisen merten muovijätesopimuksen luominen olisi tärkeää erityisesti siksi, ettei tähän massiiviseen ja alati pahenevaan ongelmaan ole tällä hetkellä olemassa minkäänlaista vastuumekanismia. Kukaan tai mikään ei näitä jätepyörteitä ole aktiivisesti siivoamassa - päin vastoin, ne kasvavat joka vuosi huolestuttavaa vauhtia.

Muoviongelma uhka niin merten kuin mannertenkin elämälle

YK tekee paljon työtä kestävän kehityksen ja ympäristösuojelun edistämiseksi eri puolilla maailmaa - hyvänä esimerkkinä tästä on kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotisohjelma. Myös kansainväliset sopimussihteeristöt ja YK:n ympäristöohjelma UNEP tekevät varsin monipuolista työtä uuden tiedon tuottamiseksi ja kansainvälisen ympäristöhallinnan kehittämiseksi.

Muovijäteongelman laajuuteen nähden lisätoimia tarvitaan kuitenkin kiireesti.

YK-liitto on vaatinut, että Suomen tulisi kartoittaa mahdollisuutensa toimia YK:ssa kansainvälisen merten muovisopimuksen alullepanijana. YK on globaalina järjestönä ainut toimija, jolla on tosiasialliset edellytykset tarttua merten muovijäteongelmaan luomalla asiaan liittyen kansainvälistä normistoa. Tämä on tärkeää ennen kaikkea siksi, että muovijäteongelma kytkeytyy ympäristöllisten näkökohtien lisäksi mm. ravinto- ja terveyskysymyksiin - siis kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin. Liian usein kelluva muovi koituu myös merieläinten ja lintujen kohtaloksi.

Myös EU on herännyt muovijäteongelmaan. Viime viikolla Euroopan parlamentti otti kantaa komission muovijätettä koskevaan vihreään kirjaan. Mietinnössään parlamentti vaati muun muassa sitä, että kaikkein vaarallisimmat muovit kiellettäisiin astettain vuoteen 2020 mennessä ja muovijätteen kierrättämistä lisättäisiin huomattavasti. Keskustelunavaus on tervetullut. YK-liiton mielestä Suomen tulisi olla asiassa aktiivinen ja aloitteellinen.

Muutos rakenteissa on välttämätön

Jokainen voi vaikuttaa muovijätteen määrään omilla valinnoillaan, yksinkertaisimmillaan esimerkiksi muovipussien kulutusta vähentämällä. Jo tuotettu muovi olisi lisäksi saatava huomattavasti nykyistä tehokkaammin uusiokäyttöön.

Merten muovijäteongelmaan on tartuttava kuitenkin myös kansainvälisellä tasolla. Tämän vuoksi YK-liitto on avannut osoitteessa pallonkutistajat.fi vetoomuksen, jotta päättäjät - niin edustajamme kotimaassa ja Euroopan parlamentissakin - ryhtyisivät pikaisiin toimiin YK:n alaisen muovijätesopimuksen neuvottelujen aloittamiseksi. Pallonkutistajat-sivusto sisältää myös vinkkejä kestävämpien ratkaisujen tekemiseksi niin kotona kuin ulkona luonnossakin. Verkkosivuston on toteuttanut markkinointiviestintätoimisto Havas Worldwide Helsinki (mm. Lasinen lapsuus/'Hirviöt'-videot).

Lisätietoa merten muovijäteongelmasta: pallonkutistajat.fi

Vetoomus muovisopimuksen puolesta: pallonkutistajat.fi/ryhdy-pallonkutistajaksi Tunnisteet: #pallonkutistajat #ykliitto60v / YK-liitto Twitterissä ja Facebookissa: UNAFinland