YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) ja Iso-Britannian kansallisen sääpalvelun, Met Officen, tuottama ruokaturvattomuus- ja ilmastonmuutoskartta kuvittaa miten ponnistukset ilmastonmuutoksen vaikutuksien vähentämiseen ja siihen sopeutumiseen voivat estää pahimmat vaikutukset maailmanlaajuiseen nälkään, ja siten vähentää alttiutta ruokaturvattomuuteen. Kartta kuitenkin näyttää myös miten epäonnistunut sopeutuminen, yhdessä lisääntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen kanssa, saattaa ajaa miljoonia ihmisiä syvempään nälkään ja virheravitsemukseen.

Tukeakseen vastikään allekirjoitettuja vuoden 2030 kestävän kehityksen agendaa, WFP tähtää kunnianhimoisesti poistamaan nälän maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuskartta näyttää, miten ilmastonmuutos tekee tästä tehtävästä entistä vaikeamman. Suojellaksemme seuraavan 15 vuoden aikana saavutettuja voittoja, vuoden 2030 jälkeen meidän on pysyttävä valppaina jatkaessamme sopeutumisen rahoittamista.

"Tämä kartta näyttää karun kuvan siitä, miten ilmastolliset katastrofit lisäävät nälkää. Meidän on päätettävä kahden tulevaisuuden välillä: yhden, jossa nälän poistaminen on mahdollista, tai toisen, jossa tulevat sukupolvet jatkavat tätä menetettyä kamppailua maailmanlaajuista nälän vitsausta vastaan", WFP:n pääjohtaja Ertharin Cousin sanoi.

"Jotta voimme auttaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä sopeutumaan ja lisäämään kestävyyttä ilmastollisiin vaikutuksiin, tarvitsemme riittävää ja ennustettavissa olevaa rahoitusta – investoiden samalla vähähiiliseen tulevaisuuteen", Cousin sanoi. "Voimme saavuttaa maailman ilman nälkää vain jos johtajat tekevät oikeita päätöksiä Pariisissa. Voimme siten antaa tuleville sukupolville mahdollisuuden nauttia kestävästä ruokaturvasta."

Karttaan sisältyy WFP:n ruokaturva-asiantuntijoiden sekä tunnettujen Met Officen Hadley Centren tutkijoiden tutkimuksia viiden vuoden ajalta. Kartta näyttää miten ilmastonmuutos vaikuttaa vähiten kehittyneiden maiden ruokaturvaan tänä päivänä sekä, laskelmien kautta, miten laajasti se tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa, riippuen ilmastotoimista.

Käyttäjät voivat valita ajan – nykypäivä, 2050-luku ja 2080-luku – ja nähdä alttiutta ilmastonmuutoksen lisäämään nälkään sopeutumistoimien ja päästömäärien mukaan.

"Yhteiset tutkimuksemme näyttävät, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa ruokaturvattomuuden määrään ja miten se sijoittuu maantieteellisesti. Tutkimukset osoittavat myös miten sopeutuminen ja vähentäminen voivat auttaa tulevaisuuden ruokaturvahaasteissa kehittyvissä ja vähiten kehittyneissä maissa", Met Officen Climate Security Science Manager Kirsty Lewis sanoi.

Ilmastolliset katastrofit vaikuttavat suhteettomasti nälkäisiin ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämiin. Nämä katastrofit lisäävät nälkää tuhoamalla maata, karjaa, satoja ja elintarvikkeita sekä vaikeuttaa ihmisten pääsyä markkinoille ja ruokaverkostoihin. Jopa pieni sääilmiö voi nopeasti laajeta ruoka- ja ravintokriisiksi haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille.

Keskeisiä havaintoja ruokaturvattomuus- ja ilmastonmuutosindeksistä (Food Insecurity and Climate Change Index):

• Tänä päivänä ilmastoon liittyvän ruokaturvattomuuden taso on korkeimmillaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, keskitasolla suurimmassa osassa Aasiaa, sekä alhaisemmalla tasolla Etelä- ja Keski-Amerikassa.
• Kasvavissa määrin ihmisillä on vastassaan ruokaturvattomuutta 2050-lukuun mennessä kasvihuonekaasupäästöistä huolimatta. Tämä johtuu ’ilmastollisten järjestelmän intertiasta’ (viivästynyt varoitus aikaisemmista päästöistä), eli siitä, että olemme sitoutuneita jonkintasoiseen ilmastonmuutokseen seuraavien vuosikymmenien aikana. Indeksi kuitenkin näyttää, että suurinta osaa lisääntyneestä ruokaturvattomuusalttiudesta voidaan tasoittaa sopeutumisella.
• Jos tulevia päästöjä vähennetään nopeasti ja kestävästi, alttius ruokaturvattomuuteen pysyy tasaisena 2050-luvun jälkeen 2080-luvulle asti; sopeutumisella voimme tehdä parannuksia nykypäivän tilanteeseen.
• Jos tulevaisuudessa on huomattavia päästökasvuja, alttius ruokaturvattomuuteen jatkaa kasvuaan 2050-luvulta. Vaikka sopeutumistoimet voivat rajoittaa tätä heikkenemistä, 2080-luvun tilanne saattaa olla nykypäivää huonompi.

Miten indeksi toimii

Indeksi mittaa, kuinka alttiita tietyn maan ruokaturvajärjestelmät ovat sään ja ilmaston kielteisiin vaikutuksiin. Käyttäen nykypäivää lähtötilanteenaan, indeksi käyttää ilmastollisia mallilaskelmia ja parantuvia sosioekonomisia skenaarioita vertaillakseen vähentämisen ja sopeutumisen vaikutuksia ruokaturvattomuuden maantieteellisellä asteikolla. Alttius lasketaan maatasolla ja se jaetaan kolmeen osa-alueeseen: alttius ilmastollisiin vaaroihin, ruokajärjestelmän herkkyys ilmastollisiin vaaroihin sekä sopeutumiskyky tai kyky sopeutua ilmastollisiin vaaroihin.

Indeksi löytyy täältä.

Maailman ruokaohjelma

WFP on maailman suurin humanitaarisen avun järjestö, joka taistelee nälkää vastaan maailmanlaajuisesti, toimittaa ruoka-avustusta katastrofeissa ja työskentelee yhdessä yhteisöjen kanssa ravitsemuksen ja toipumiskyvyn parantamiseksi muutostilanteissa tai menetyksissä. WFP avustaa joka vuosi keskimäärin 80 miljoonaa ihmistä 80 maassa.

Met Office Hadley Centre

Met Officen Hadley Centre tekee johtavaa tutkimusta ilmastotieteissä ja tuottaa maailmanluokan opastusta ilmastonmuutoksen aihealueella. Tiedottaakseen päätöksentekijöitä Met Officen tutkijat toimivat muiden järjestöjen ja alojen kanssa ymmärtääkseen ja viestittääkseen ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Met Office (www.metoffice.gov.uk) on Iso-Britannian kansallinen sääpalvelu, joka toimittaa sää-, ilmasto- ja ympäristöennusteita sekä varoituksia äärimmäisestä säästä suojellakseen elämiä ja omaisuutta.