Vetoomus kansanedustajille: Ei vieraan vallan tukikohtia Suomeen

Suomi on ­neuvotellut ­Yhdys­valtojen kanssa ­kahden­keskisestä puolustus­yhteistyösopimuksesta (­Defence Cooperation Agreement, DCA). ­Eduskunta päättää sen solmimisesta lähitulevaisuudessa.

Tasavallan presidentti Sauli ­Niinistö totesi maaliskuussa 2023 Ruotsin television haastattelussa DCA-sopimuksesta, että kyseessä olisi suuri muutos, ”melkein suurempi kuin Nato-jäsenyys”.

Toteutuessaan DCA olisikin ­Suomen Nato-jäsenyyden edellyttämää Pohjois-Atlantin sopimusta ­sitovampi valtiosopimus. Kahdenvälinen sopimus takaisi Yhdysvaltojen joukoille Suomessa esteettömän pääsyn sopimuksessa nimetyille lento­kentille, satamiin ja alueille, joita ne voisivat käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin omassa komennuksessaan vapautettuna tavanomaisista lupa- ja käyttömaksuista.

Yhdysvalloilla ja Suomella olisi yhteinen pääsy- ja käyttöoikeus sovittuihin tiloihin ja alueisiin, mutta Suomella ei olisi pääsyä alueiden sellaisiin osiin, jotka olisi nimenomaisesti osoitettu Yhdysvaltojen joukkojen yksinomaiseen käyttöön.

Vieras valta olisi rikosasioissa oikeutettu käymään oikeutta omien lakiensa mukaan, tosin kuolemanrangaistukseen tuomitsemisen voisi sopimuksessa kieltää. Sopimuksesta seuraisi siis tilojen sekä toimi- ja tuomiovallan osittainen luovutus vieraan vallan joukoille, jotka voisivat omilla alueillaan suorittaa sotilaallisia tehtäviä Suomen niistä tietämättä ja ­voimatta niihin puuttua.

Ydinenergialaki kieltää ydin­räjähteiden maahantuonnin ja hallussapidon Suomessa. Jos Suomi solmisi DCA:n, se voisi Norjan vastaavan sopimuksen tavoin kieltää ydinaseet alueellaan. Mutta ongelmaksi jäisi, että DCA epäisi Suomelta asianmukaisen tarkastusoikeuden eikä kielto estäisi ydinsodankäynnin harjoittelemista Suomen alueella.

DCA kaventaisi Suomen itse­määräämisoikeutta. Tästä tietoisina tarkkailijat arvelevat, että sopimuksen hyväksyminen vaatisi eduskunnassa 2/3 enemmistön. Määräenemmistöä ei tarvittaisi, ellei kyse olisi puuttumisesta perustuslaissa säädettyyn Suomen täysivaltaisuuteen.

Huomion arvoista on ­kuitenkin, että Suomen Nato-jäsenyys ei mitenkään oikeudellisesti ­velvoita Suomea solmimaan DCA:ta. ­Sopimuksesta kieltäytymiselle ei siis ole oikeudellista estettä.

Historiallista käännettä ­valmistellaan hiljaisuudessa, vaikka sopimus toteutuessaan toisi ­maahan vieraan vallan sotilastukikohtia ja sen asejoukot voisivat Suomen alueella tulla ja mennä, liikkua omine aseineen ja kalustoineen ja toimia omassa komennuksessaan.

Norjan ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus astui voimaan kesäkuussa 2022. Myös Ruotsi ja Tanska neuvottelevat parhaillaan vastaavasta sopimuksesta. DCA-sopimusten seurauksena koko Pohjola, melkein koko Itämeri ja läntinen arktinen alue voisivat joutua ­vieraan suurvallan sotilaalliseksi toimintakentäksi, mikä lisäisi sotilaallista jännitettä kahden ydinasevallan välillä ja kaventaisi Suomen mahdollisuuksia toimia maailman­politiikassa rauhanrakentajana.

Vetoamme kansanedustajiin, että he eivät hyväksyisi sopimusta, joka tuomalla vieraan ­vallan sotilas­tukikohtia Suomeen lisää ­tavanomaisen ja ydin­sodan uhkaa ja kaventaa Suomen itsemääräämis­oikeutta.

Arja Alho, valtiotieteiden ­tohtori
Mikael Böök, tietokirjailija
Tarja Cronberg, tekniikan tohtori
Noora Dadu, näyttelijä-kirjoittaja
Leena Eräsaari, professori emerita
Marjatta Hanhijoki, ­taidemaalari
Susanna Hast, tutkija, kirjailija
Elina Kauppila, ­järjestö­työntekijä
Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Mika Kaurismäki,elokuva­ohjaaja
Heikki Ketoharju, ohjelmistosuunnittelija
Markku Kivinen, professori emeritus
Noora Kotilainen, VTT, ­yliopistotutkija, HY
Elias Krohn, Kulttuurivihkojen päätoimittaja
Jyrki Käkönen, professori emeritus
Veikka Lahtinen, tietokirjailija
Maarit Laihonen, tutkijatohtori
Marianne Laxén,f .d. departementsråd, ­feministisk fredsaktivist
Rosa Liksom, kirjailija
Laura Lodenius, rauhanaktiivi
Karim Maïche, tutkijatohtori Tampereen yliopisto
Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja
Kai Nieminen, runoilija-suomentaja
Martti Nikumaa, maalari
Hannes Nykänen, docent
Claes Olsson, filmregissör-producent
Heikki Patomäki, professori
Veronica Pimenoff, kirjailija
Outi Popp, toimittaja
Hanna Putkonen, oikeuspsykiatrian dosentti
Vesa Puuronen, sosiologian professori
Syksy Räsänen, kosmologi
Juhani Suomi, professori
Saara Särmä, tutkijatohtori
Olli Tammilehto, tietokirjailija
Kerstin Tuomala, psykolog
Thomas Wallgren, professori
Riikka Ylitalo, FT, opettaja
Mikko Zenger, toimittaja

Allekirjoita kansanedustajille osoitettu vetoomus ”Ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen” osoitteessa adressit.com/ei_vieraan_vallan_sotilastukikohtia_suomeen