Vuoden maailmanparantaja 2024: Marjo Grönvall-Jokela

“Oi, sydän läpättää, en vieläkään usko tätä todeksi! En itse koe tekeväni maailmanparannustyötä, vaan pikemminkin elän elämääni ja teen asioita, jotka koen itse tärkeiksi. Kannustan työyhteisössäni nuoria ja kollegojani tekemään pieniä arjen tekoja. Kerron myös heille, mitä he jo nyt tekevät oikein”, Grönvall-Jokela sanoo.

Kunniamaininnan sai varhaiskasvatuksen ja antirasismin ammattilainen Paco Diop. Ehdolla ollut suomalaispalestiinalainen taiteilija ja näyttelijä-käsikirjoittaja Noora Dadu vetäytyi ehdokkuudestaan.

Palkinto jaettiin neljännen kerran – keräsi 55 ehdotusta

Kolmikko valikoitui 55 ehdokkaan joukosta, joita kuka tahansa sai ehdottaa 30.4.2024 asti. Palkinto jaetaan nyt neljättä kertaa, ja sen myöntää Suomen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Tunnustus on tarkoitettu henkilölle, jonka toiminta on ollut merkittävää, epäitsekästä ja aktiivisesti maailmaa parantavaa. Palkinnon arvo on tuhat euroa.

Voittajan ja kunniamaininnan saajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka, Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen ja viime vuonna kärkikolmikkoon yltänyt mielenterveysvaikuttaja Markus Raivio. Tuomariston puheenjohtaja toimi Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen.

”Palkitut henkilöt edustavat sellaista tekemistä, joka juuri tässä ajassa on kriittisen tärkeää. Tahdomme nyt kääntää katseemme Suomessa tehtävään työhön, jolla pyritään luomaan turvaa, hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa. Ajattelemme, että maailmanparannus alkaa meidän jokaisen kotiovelta”, Valtonen sanoo.

Näin raati perusteli voittajaa:

Marjo Grönvall-Jokela, eli Ympäristö-Marjo, on esimerkki siitä, miten yksilö voi vaikuttaa yhteisöönsä ja ympäristöönsä positiivisesti juuri omalta kotioveltaan. 7−9-luokkalaisten luonnontieteiden opettajana Oriveden yhteiskoulussa hän on ottanut ympäristökasvatuksen omakseen ja innostaa oppilaita ja opettajia tekemään pieniä, mutta merkittäviä ympäristötekoja arjessa. Hänen järjestämänsä teemapäivät, agenttitoiminta ja Vihreä Lippu -ohjelma ovat onnistuneesti saaneet koko kouluyhteisön sitoutumaan kestäviin käytäntöihin.

Kunniamaininnan saanutta perusteltiin näin:

Senegalista Suomeen 18 vuotta sitten muuttanut Diop on työskennellyt varhaiskasvatuksen ammattilaisena eri päiväkodeissa yli kymmenen vuoden ajan. Hän on järjestänyt tapahtumia, puhunut keskustelutilaisuuksissa sekä kehittänyt yhteistyötä opettajien kanssa. Diopin mukaan rasismi on läsnä päiväkodissa tai luokassa, jos lasten kulttuurisia taustoja ei oteta huomioon pedagogiikassa ja suunnittelussa. Diop ajaa suomalaisten koulujen opetukseen entistä syvempää moninaisuutta sekä oikeudenmukaisia ja kunnioittavia puhe- ja toimintamalleja. Diop käyttää taitavasti somea muukalaisvihan kitkemisessä ja rasismin purkamisessa ja on poliittinen tienraivaaja afrosuomalaiselle vähemmistölle.