Uutiset

Artikkeli: Vapaaehtoiset tarjoavat it-apua järjestöille Intiassa

Tietoteknologista apua välittävän Mitra Technology Foundationin riveissä on jo 3 500 vapaaehtoista työskentelemässä 300 intialaisen kansalaisjärjestön hyväksi. "On paljon järjestöjä, joille on esimerkiksi lahjoitettu tietokoneita, mutta joilla ei ole varaa palkata asiantuntijoita opettamaan niiden käyttöä. Me autamme heitä rakentamalla verkkosivut ilmaiseksi."

2.3.2004

Internet-projekteja köyhissä maissa

Tietoyhteiskuntaan liittyviä kehitysyhteistyö- hankkeita vaivaavat monet samoista taudeista, jotka perinteisemmissä hankkeissa havaittiin niiden alkuaikoina: länsimaista tuodaan kohdemaihin pelit ja vehkeet, asennetaan ne ja odotetaan, että niistä itsestään tulisi osa paikallista kulttuuria. Rohkaisevia esimerkkejä uuden teknologian mahdollisuuksista on saatu mm. naisten aseman kohentamisessa ja tiedonkulun parantamisessa syrjäseuduille.

2.3.2004

ICT ja kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnan vahvistamista kolmannen maailman maissa on pidetty yhtenä tärkeänä demokratiaa ja sananvapautta vahvistavana tavoitteena. Internet on 1990-luvun lopulta alkaen muuttanut järjestöjen toimintaympäristöä siten, että maailmanlaajuinen verkottuminen on tullut helpommaksi ja toiminnalle on syntynyt jopa kokonaan uusia muotoja.

2.3.2004

Kamppailu EU:n patenttilaista loppusuoralla

Direktiiviehdotus tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on saanut yritykset ja järjestöt lobbaamaan europarlamentaarikkoja kiivaammin kuin mikään viimeaikainen lakiesitys. Aiheen teknisyys puolestaan on estänyt europarlamentaarikkoja näkemästä metsää puilta. Toiseen käsittelyyn syksyllä 2004 päätyvän patenttilain vaiheista kertoi GNU/Linux Summit -tapahtumassa Piia-Noora Kauppi.

2.3.2004

Ohjelmistopatentit kiistojen kohteena

Ohjelmistopatenttien hyödyllisyydestä on väitelty pitkään. Tietokoneohjelmat perustuvat pitkälti matemaattisille algoritmeille, ja niiden patentoitavuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Patentoimisen ei katsota edistävän innovatiivisuutta tai luovaa työtä, vaan pikemminkin vaikeuttavan sitä. Kehitysmaille patenttien hankkiminen tulisi kalliiksi.

2.3.2004

Kenellä on oikeus hallinnoida internetiä?

Internet ei ole täysin vailla hallintoa, vaan sen keskiössä on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon yritys ICANN. Monet kehitysmaat haluaisivat siirtää internetin hallinnan YK:n alaisuuteen. Osa epädemokraattisesti hallituista maista kuitenkin näkisi mielellään tilanteen, jossa valtiolla olisi nykyistä suurempi mahdollisuus säädellä internetiä.

2.3.2004

Internet-yhteydet Afrikassa

Tietoyhteiskunnan teknologiset lähtökohdat teollisuusmaissa ja kehitysmaissa ovat varsin kaukana toisistaan. Vaikka internet on viime vuosina levinnyt kohtuullisen nopeasti Afrikassa, käyttö on keskittynyt lähinnä kaupunkeihin. Koko mantereen mittakaavassa radio on internetiä huomattavasti tärkeämpi viestintä- ja kommunikaatioväline.

2.3.2004

Onko tietoyhteiskunnalla merkitystä köyhissä maissa?

Joskus kuulee kysyttävän, mitä hyötyä tietokoneista on maissa, joissa akuutein ongelma on äärimmäinen köyhyys eikä suuri osa kansasta osaa lukea. Digitaalinen kuilu kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä kasvattaa kuitenkin kuilua myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Vaikka köyhät maat jättäytyisivät ICT-kehityksen ulkopuolelle, ne eivät silti voisi välttyä sen vaikutuksilta.

2.3.2004

Suomen valtuuskunnan loppuraportti 1.3.04

Ulkoministeriön ja sen kanssa yhteistyössä olleiden tahojen loppuraportti WSIS First Phase -huippukokouksesta Genevestä - yhteenveto siitä, millä tavoin eri tahot kokoukseen osallistuivat ja mitä pidettiin keskeisenä. Tämän linkin alta löydät osion "WSIS ja kansalaisjärjestöt".

2.3.2004