Uutiset

Avoimeen lähdekoodiin siirtyneitä tahoja

Vapaan ja avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja on käytössä jo hyvin monissa maissa ja instituutioissa. Esimerkiksi StarOfficella on jo kuusi miljoonaa käyttäjää, ja Saksan valtionhallinto ja Münchenin kaupunki ovat ilmoittaneet vaihtavansa työasemiensa käyttöjärjestelmäksi Linuxin. Myös Suomessa Linux on herättänyt kiinnostusta.

16.2.2004

Linuxin valtit yritysmaailmassa

Viime vuosina tietoliikenteen vitsaukseksi ovat nousseet virushyökkäykset, joista valtaosa kohdistuu Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmään ja sen pyörittämiin ohjelmiin. Kohonneet lisenssimaksut ovat lisäksi käymässä suurten organisaatioiden kukkarolle. Uudessa tilanteessa turvallisuutta ja edullisuutta pidetään vapaiden ohjelmistojen valtteina.

16.2.2004

Tekijänoikeuksien vaikutukset kehitysmaille

Köyhät maat näkevät tekijänoikeudet usein kehitystä hidastavina esteinä, joilla teollisuusmaat pyrkivät varmistamaan voittojen keruun, ylivaltansa ja asemansa taloudellisen kehityksen edelläkävijöinä. Samalla ne ovat huolissaan mahdollisuuksistaan osallistua tietoon ja sen hallintaan perustuvaan maailmantalouteen.

16.2.2004

Avoimen lähdekoodin vastustus

Ohjelmistoyhtiöt ovat pitäneet vapaita ohjelmia uhkana kaupallisten ohjelmien tekijöiden toimeentulolle ja jarruna tekniselle kehitykselle. Kritiikin mukaan ohjelmien tulevaisuudesta ei ole takeita, kun niillä ei ole tukenaan organisaatiota ja resursseja. Toisaalta joukko menestyneitä ohjelmistoja on syntynyt globaalin hakkerijoukon työn tuloksena.

16.2.2004

Vaikeiden olosuhteiden luomat ongelmat

Monet aineellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin liittyvät seikat vaikeuttavat avoimen lähdekoodin leviämistä kehitysmaissa sekä tietoyhteiskuntakehitystä ylipäätään. Taloudellisia esteitä ovat köyhyys ja infrastruktuurin heikkous, teknisistä pahin on pula koulutetuista it-asiantuntijoista. Byrokratia toimii usein kaupallisten pikemmin kuin vapaaehtoisten tahojen hyväksi.

16.2.2004

Hyödyllisiä it-sovelluksia köyhille maille

Simputer on edullinen, Linux-käyttöjärjestelmää hyödyntävä tietokone, jonka käyttö on lukutaidottomillekin mahdollista. Myös langatonta internet-yhteyttä pidetään lupaavana teknologiana kehitysmaita ajatellen, sillä se ei edellytä massiivisen infrastruktuurin rakentamista, vaan syrjäseutujenkin asukkaat voisivat sen avulla saada verkkoyhteyden.

16.2.2004

Vapaiden ohjelmistojen suhde kehitykseen

Tietoteknologia ei tyydytä nälkää, mutta voi osaltaan edistää köyhien maiden yleisiä kehitystavoitteita. Avoimen lähdekoodin idea tukee monella tapaa demokratiaa, koulutuksen ja tutkimuksen edistämistä, köyhyyden vastaista kamppailua, konfliktinratkaisua sekä kansainvälistä poliittisen, taloudellisen ja teknisen riippuvuuden vähentämistä.

16.2.2004

Ohjelmistojen leviäminen kehitysmaissa

Ei ole olemassa tarkkoja tilastoja siitä, kuinka paljon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja hyödynnetään teollisuusmaiden ulkopuolella. Monet seikat kuitenkin edistävät niiden leviämistä. Erityisesti ohjelmistojen kohonneet lisenssimaksut sekä piratismin vastaiset kampanjat ajavat köyhiä maita etsimään uusia tapoja pysyä kiinni tietoyhteiskuntakehityksessä.

13.2.2004

Kehitysmaat tietoteknologian hyödyntäjinä

Maanosista Aasiassa ja Afrikassa on vähiten tietokoneita ja internetin käyttäjiä suhteessa väestömäärään. Vuonna 2002 Aasiassa oli noin 4 tietokonetta sataa asukasta kohden ja 5,6 prosentilla oli mahdollisuus päästä internetiin. Afrikassa vastaavat luvut olivat 1,2 tietokonetta sataa asukasta kohden ja noin 1 prosentilla oli mahdollisuus päästä verkkoon.

13.2.2004