Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Tulva-aikakauslehden numerossa 2/2012. Tilaa lehti täältä.

Kyse on translaista: Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää sukupuolenkorjausta haluavilta henkilöiltä lisääntymiskyvyttömyyttä.

Sen sijaan, että lehdet olisivat tarttuneet tähän ihmisoikeusongelmaan, ne repivät tammikuussa otsikoita "synnyttävistä miehistä" ja "miesten raskauslaista".

Samaan aikaan Ruotsissa aktivistit vaativat lakimuutosta, joka poistaisi transsukupuolisten sterilisaatiovaatimuksen. Useissa kaupungeissa järjestettiin mielenosoituksia. Laajan kansainvälisen huomion jälkeen uudistusta ainoana vastustanut kristillisdemokraattinen puolue käänsi vihdoin kelkkansa ja ilmoitti puoltavansa lakimuutosta.

Synnyttävistä miehistä kohistiin jo vuonna 2008 kun yhdysvaltalainen Thomas Beatie tuli raskausmahoineen julkisuuteen. Suomessa suurin osa sukupuolensa korjanneista vanhemmista on saanut lapsensa ennen korjausprosessia.

Translain valmisteluvaiheessa laaditussa hallituksen esityksessä sukupuolen vahvistamisen edellytykseksi asetetaan lisääntymiskyvyttömyys, "koska muussa tapauksessa saattaisi syntyä tilanteita, joissa henkilö, jonka sukupuoli on vahvistettu naiseksi, siittäisi lapsen tai henkilö, jonka sukupuoli on vahvistettu mieheksi, tulisi raskaaksi".

Edellytys hedelmättömyydestä on siis sidoksissa saman lainkohdan toiseen vaatimukseen, pysyvään elämiseen oikeassa sukupuoliroolissa.

Muutama vuosi sitten transtutkimukset läpikäynyt Petra Silavuori sanoo, että stereotyyppisellä käytöksellä ja vaatetuksella on tutkimuksissa suuri merkitys. "Se luo suuria paineita monelle."

"Vaatetuksen feminiinisyyteen ja esimerkiksi istuma-asentoihin kiinnitettiin niissä paljon huomiota", kertoo itsestään tehtyjä lausuntoja lukenut Silavuori.

Sukupuolivähemmistöjen TRASEK RY:N varapuheenjohtaja Arja Voipion mukaan translaista pitäisi luopua kokonaan. Trasek linjaa, että henkilön oman ilmoituksen tulisi riittää sukupuolen vahvistamisen perusteeksi.

Sukupuolen vahvistamista koskevat säännökset voitaisiin siirtää väestötietolakiin ja vaatimukset lisääntymiskyvyttömyydestä ja psykiatrien lausunnoista tulisi poistaa.

Myös tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg ovat kehottaneet Suomea luopumaan lisääntymiskyvyttömyyden asettamisesta sukupuolen vahvistamisen ehdoksi.

Setan pääsihteeri Aija Salo pitää hedelmättömyysvaatimuksen poistamista kiireellisimpänä uudistuksena. Seta haluaisi kuitenkin uudistaa koko transihmisiä koskevan lainsäädännön.

* * *

TAYS:n psykiatrian erikoislääkäri Aino Mattila vertasi viime vuoden TransHelsinki-tapahtumassa pitämässään puheessa translain asettamaa hedelmättömyysvaatimusta rodunjalostukseen.

Transsukupuoliset ovat ainoita ihmisiä, joiden sterilointi pelkästään tiettyyn ryhmään kuulumisen perusteella on Suomessa edelleen laillista. "Mielisairaiden ja vajaamielisten" pakkosteriloinneista tuli laittomia vuonna 1970.

Steriloinnilla on synkkä historia. Rotuhygieenisin syin perusteltuja sterilointeja tehtiin Suomessa arviolta yli 7500 henkilölle, enimmäkseen naisille, vuosina 1935-1970. Pakkosterilisaatiolakeja, joiden avulla valtio pääsi rajoittamaan kansalaisten lisääntymistä, säädettiin muun muassa Ruotsissa, Saksassa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa.

Translain sukupuolen vahvistamisen edellytykset ovat ongelmallisia myös muilta osin.

Laki edellyttää sukupuolen vahvistamista haluavan henkilön naimattomuutta tai puolison lupaa henkilötunnuksen vaihtoon.

Vaatimus heijastaa avioliiton perinnettä yksityiselämää ja lisääntymistä kontrolloivana instituutiona. Ennen kuurot ja epileptikot eivät saaneet avioutua ilman erikoislupaa, nykyään transsukupuolisilla ei ole täysmääräistä avioliitto-oikeutta.

* * *

Lainsäädäntö hankaloittaa myös transsukupuolisten oikeutta perheen muodostamiseen.

Vanhemmuutta koskevien lakien taustalla on oletus pysyvästä biologisesta sukupuolesta, joka on sama kuin juridinen sukupuoli. Myös translakia laatiessa haluttiin välttää se, että nainen voisi siittää lapsen, eikä laki anna juridiselle naiselle mahdollisuutta tunnustaa isyyttään.

Ennen korjausprosessia talletettujen sukusolujen avulla lapsia saanut transnainen joutuu adoptoimaan omat biologiset lapsensa, jos hänen sukupuolensa on vahvistettu. Muutama vuosi sitten perheensisäinen adoptio ei ollut mahdollista. Nykyäänkin se edellyttää parisuhteen rekisteröimistä.

Setan mukaan juridisen vanhemmuuden määräytymistä pitää selkiyttää ja isyyslaista tehdä sekä äitiyttä että isyyttä sääntelevä vanhemmuuslaki.

"Transihmisille on myös mahdollistettava sukusolujen säilyttäminen ja hedelmöityshoidot yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa", sanoo Salo.

Transmiehen halu saada biologisia lapsia voi vaikuttaa epäsuotuisasti tutkivan lääkärin näkemykseen siitä, kokeeko tutkittava tosiaan kuuluvansa miessukupuoleen. Pahimmassa tapauksessa diagnoosin ja sitä kautta sukupuolenkorjaushoitojen saanti vaarantuu.

"Jos olisin tiennyt, niin olisin ollut varovaisempi siinä, mitä lääkärille puhun", sanoo transtutkimuksissa jo useamman vuoden ollut Mika, jolta psykiatri epäsi henkilötunnuksen vaihtoon tarvittavan lausunnon.

"En ole varsinaisesti suunnitellut hankkivani lasta, sanoin vain ettei mua häiritsisi olla raskaana. Vaikeahan sitä on todistaa, mutta luulen että ajatukseni kehollisuudesta ja lisääntymisestä ovat aika paljon vaikuttaneet lääkärin päätökseen", Mika kertoo.

Mikan mielestä ongelman aiheuttaa lainkohta, jossa edellytetään transsukupuoliselta sukupuolirooliin sopeutumista.

"Lääkäreiden pitää noudattaa lakia. Luulen että lääkäri pelkää saavansa syytöksiä virheestä, jos puoltaisi uutta henkilötunnusta jollekulle joka sitten tulisikin raskaaksi."

Mikan nimi on muutettu.