Bangladeshin kehitys vuosituhannen alussa on ollut monella mittarilla mitattuna huimaa. Kymmenessä vuodessa muun muassa ostovoimakorjattu bruttokansantuote on yli kaksinkertaistunut, alle viisivuotiaiden lapsikuolleisuus lähes puolittunut ja äitiyskuolleisuus vähentynyt noin kolmanneksella.

Myönteisestä taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä huolimatta köyhyys ei ole juurikaan vähentynyt. Edelleen lähes puolet bangladeshilaisista yrittää tulla toimeen alle 1,25 dollarilla, eli noin eurolla, päivässä.

Bangladeshin talouden veturi on valmisvaateteollisuus, joka viime vuonna vastasi 13 prosentista maan bruttokansantuotteesta ja neljästä viidesosasta viennistä. Viennin arvoksi laskettiin runsaat 14 miljoonaa euroa, ja ala työllistää 3,6 miljoonaa työntekijää. Heistä neljä viidestä on naisia.

Osasyy Bangladeshin korkeisiin köyhyyslukuihin on palkkatason alhaisuus. 1990-luvun puolivälin jälkeen tekstiiliteollisuuden palkkoja on korotettu ainoastaan kolme kertaa. Minimikuukausipalkka on noussut vuoden 1994 noin seitsemästä eurosta noin 15 euroon vuonna 2006, ja vuonna 2010 minimipalkaksi esitettiin 30:tä euroa.

Bangladeshin ammattiyhdistysliike ja Ethical Trading Initiative -vastuuverkosto vaativat minimipalkan nostamista 45 euroon kuukaudessa. Työntekijöiden protestit paremman palkan puolesta tyrehdytettiin väkivaltaisesti. Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC arvioi kuuden työntekijän kuolleen ja 600 haavoittuneen.

Pienellä palkalla houkutellaan investointeja

Sekä Bangladeshin hallitus että kansainväliset tekstiilialan yritykset ovat vedonneet korkeampien palkkojen puolesta. Bangladeshin tekstiiliteollisuuden etujärjestö BGMEA  (Bangladesh Garment Manufacturers and Exporters Association) on kuitenkin torjunut korotusvaatimukset.

BGMEA pitää alhaista palkkatasoa investointeja houkuttelevana tekijänä. Palkkatasoa verrataan myös kilpailijamaihin, kuten Kambodzaan ja Vietnamiin, joiden palkkataso on samaa luokkaa.

Tekstiiliteollisuus on myös muistuttanut kansainvälisten yritysten vastuusta. BGMEA:n johtajan Shaiful Islamin mukaan valmisvaatteita ostavat yritykset vaativat koko ajan lisää, mutta haluavat maksaa aina vähemmän.

Palkkojen nostaminen tuskin kuitenkaan merkittävästi nostaisi vaatteiden myyntihintaa, sillä tutkimusten mukaan työntekijäkustannukset ovat vain noin yhdestä kolmeen prosenttia tuotteen hinnasta.

Yritysten vastuullisuuden perääminen on kuitenkin oikeutettua sekä Bangladeshissa että kansainvälisesti.

Fair Labor Associationin selvitykset osoittivat, että väärennetyt palkkakirjanpidot ovat erittäin yleisiä Bangladeshissa. Kaikki tutkitut yritykset käyttivät kaksoiskirjanpitoa, jossa viranomaisia ja ulkomaisten yritysten auditoijia varten oli erillinen kirjanpito.

Tietämättömyys ei oikeuta ihmisoikeusloukkauksiin

Ulkomaisten yhtiöiden yritysvastuuta on myös laajennettu. YK:n pääsihteerin erityisedustajan John Ruggien pohjatyön tuloksena syntyneet periaatteet yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien suhteesta hyväksyttiin viime vuonna yksimielisesti YK:n turvallisuusneuvostossa.

YK:n hyväksymien perusperiaatteiden mukaan yritys voi esimerkiksi ostopolitiikallaan vaarantaa ihmisoikeuksien toteutumisen, mikäli sen pyrkimys tuotantokustannusten supistamiseen tai tuotannon nopeuttamiseen johtaa liiallisiin ylitöihin tai elämiseen riittämättömään palkkaan. Yritysten vastuuta tuotantoketjustaan on laajennettu kattamaan myös alihankkijat.

Olennainen yritysvastuun laajennus on myös due diligence -prosessi. Se sisältää arvioinnin siitä, miten yrityksen nykyiset ja suunnitteilla olevan toimet vaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen.

YK:n perusperiaatteiden mukaan tietämättömyys ei ole hyväksyttävä syy ihmisoikeusloukkauksiin, vaan yrityksillä on velvollisuus selvittää toimintansa vaikutukset.

Erityisesti on selvitettävä toimintaympäristö, yrityksen toiminnan ihmisoikeusvaikutukset suhteutettuna toimintaympäristöön sekä alihankkijoiden toiminnan ihmisoikeusvaikutukset.