Vähärasvaista broilerinlihaa pidetään terveellisenä, mutta lihatehtaalla työskenteleminen ei sitä ole – ainakaan Brasiliassa.

Finnwatchin eilen julkistetusta raportista ”Brasilian lihan kääntöpuoli” ilmenee, että työntekijäkyselyn mukaan peräti neljäsosa maan siipikarjateollisuuden työntekijöistä kärsii ammattitaudeista ja tapaturmista. Brasiliassa, joka on suurin broilerinlihan tuottaja maailmassa, siipikarjateollisuus työllistää suoraan noin 600 000 työntekijää.

Ammattitautien ja tapaturmien osuudet ovat korkeita sekä verrattuna Brasilian muihin tuotannonaloihin että kansainvälisesti. Esimerkiksi Suomessa Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2008 elintarviketeollisuudessa työntekijöistä 0,6 prosenttia sairastui ammattitautiin ja 4,6 prosenttia joutui työtapaturman vuoksi vähintään neljän päivän sairauslomalle.

Vaikka Suomen osalta luvut kattavat koko elintarviketeollisuuden, ne ovat kuitenkin aivan eri maailmasta kuin Brasilian siipikarjateollisuuden luvut. Finnwatchin raportin julkistamistilaisuudessa puhunut Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) puheenjohtaja Veli-Matti Kautonen nimesi keskeisimmäksi syyksi rasitussairauksien yleisyyteen kiivaan työtahdin.

Tehtaiden työoloja ei valvota

"Jos 30-vuotias äiti ei pysty nostamaan omaa lastaan sen johdosta, että hän on irrottanut reisipaloista rustoja, jotakin on vialla", Kautonen havainnollisti brasilialaisten työntekijöiden tilannetta. Rasitussairauksiin sairastuneista lähes 40 prosenttia kärsii myös masennuksesta, jolla on suora yhteys fyysisiin ammattitauteihin.

Raporttiaan varten Finnwatch kysyi suomalaisilta lihamaahantuojilta sekä henkilöstöravintoloilta, kaupan hankintaketjuilta ja elintarviketeollisuudelta brasilialaisen lihan käytöstä. Samoin kysyttiin brasilialaisen lihan hankintaan eettisistä ohjeista sekä tuotannon valvonnasta.

Kaikilla kyselyyn vastanneilla brasilialaista lihaa käyttävillä yrityksillä oli raportin mukaan jonkinlaisia eettisiä ja ympäristöön liittyviä ohjeistoja. Osa yrityksistä kertoi auditoineensa brasilialaisia tuotantolaitoksia, mutta työolojen ja ympäristöasioiden huomioiminen jäi epäselväksi.

Auditointien toteutusta raportin julkistamiseen osallistuneen SEL:n edustajat Veli-Matti Kautonen ja Henri Lindholm eivät epäilleet. Heidän mukaansa auditoinneissa päähuomio kiinnittyy lihan laatuun, ei työoloihin.

Suomalaisyritykset yllättyivät työntekijöiden terveysongelmista

Lisäksi uudenaikaiset tuotantolaitokset vääristävät helposti mielikuvaa työoloista. "Työolojen ongelmat eivät johdu seinistä ja koneista vaan kiivaasta työtahdista", Kautonen totesi.

Finnwatchin raportin kirjoittaneen tutkija Päivi Pöyhösen mukaan työntekijöiden raportoimat terveysongelmat yllättivät kaikki brasilialaista lihaa ostavat suomalaisyritykset. Pöyhönen kannustaa suomalaia yrityksiä terästämään hankintaketjujensa eettisyyden valvontaa. "Työolojen ja ammattitautien ehkäisyn huomioiminen ei ole nykyisellään riittävää."

Brasilialaiselle siipikarjateollisuudelle työntekijöiden työolojen ongelmien esille nostaminen on arka asia. Siipikarjateollisuuden etujärjestö UBABEF (União Brasileira de Avicultura) on Finnwatchin tammikussa haltuunsa saaman dokumentin mukaan kieltänyt työntekijöiden työterveyteen liittyvät ongelmat. UBABEF myös syytti Finnwatchia maansa siipikarjateollisuuden vahingoittamisesta ennen kuin raportin julkistamista.

Kolmasosa tuontibroilerinlihasta brasilialaista

Siipikarjanlihaa tuotiin Suomeen viime vuonna kaikkiaan 12,1 miljoonaa kiloa ja Brasiliasta 2,6 miljoonaa kiloa. Broilerin lihan osuus tuonnista oli 3,9 miljoonaa kiloa, josta kolmasosa, 1,3 miljoonaa kiloa, Brasiliasta. Brasilialaisen siipikarjanlihan osuus kaikesta maahamme tuodusta siipikarjanlihasta oli 2010 vajaa viidennes (18 %).

Vuonna 2009 Suomeen tuodusta broilerin lihasta peräti 58 prosenttia tuotiin Brasiliasta. Tuontiosuuden pieneneminen johtuu toukokuussa 2010 voinaan tulleesta EU:n tuorelihadirektiivistä, joka kielsi pakasteesta sulatetun marinoidun siipikarjalihan myymisen kypsentämättömänä.

Naudanlihan ja lihavalmisteiden tuonti oli viime vuonna kaikkiaan 14,5 miljoonaa kiloa, mistä brasilialaisen tuonnin osuus oli 1,2 miljoonaa kiloa.