Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen Unicefin blogissa.

Minua pelottaa.

Teini-ikäisen tytön kantama kyltti kiinnitti huomioni satojen muiden joukossa, kun ainakin 3 000 ilmastolakkoilevaa koululaista ja opiskelijaa marssi Senaatintorilta eduskuntatalon eteen Helsingissä maaliskuun 15. päivä.

Oli upeaa nähdä lapsia ja nuoria vaatimassa oikeuksiaan, itse järjestämässään tempauksessa. Moni oli varmasti ensimmäistä kertaa mielenosoituksessa. Ilmastolakkoja järjestettiin Suomessa kymmenillä paikkakunnilla. Toivon, että jokainen osanottaja tunsi suurta iloa hienosti onnistuneesta mielenilmauksesta.

Samaan aikaan pidättelin kyyneleitä. On perustavalla tavalla väärin, että lapset ja nuoret joutuvat pelkäämään tulevaisuutensa puolesta. Ei ole oikein, että he joutuvat menemään lakkoon, jotta tajuaisimme vihdoin ryhtyä tositoimiin.

”Pahin painajainen: tulevaisuus”

”Huolestuttaa se, että vedenpinta nousee ja ilmasto muuttuu. Kohta ei missään päin pysty enää elämään”, sanoi Helsingin koululakkoon osallistunut Santeri Hämäläinen, 14.

12-vuotiaalla Martta Nyströmillä oli kyltti, jossa luki: Pahin painajainen: tulevaisuus. Näin ei pidä olla!

Hänellä oli viesti Suomen päättäjille:

”Pitää tehdä tekoja nyt, eikä vaan puhua.”

Väheksyntää ja kuoliaaksi syleilyä

Nuorten maailmanlaajuinen ilmastoliike sai alkunsa ruotsalaisesta Greta Thunbergista. 15-vuotias tyttö sytytti elokuussa 2018 kipinän ilmastolakoille, kun hän istuutui Skolstrejk för klimatet (Koululakko ilmaston puolesta) -kylttinsä kanssa Ruotsin parlamenttitalon edustalle.

Sittemmin hänestä on tullut todellinen ilmastojulkkis ja ilmastolakot ovat levinneet ympäri maailmaa. Maaliskuiseen ilmastolakkoon osallistui yli miljoona koululaista ainakin 122 maassa. Lakoista inspiroituneena YK:n pääsihteeri António Guterres päätti kutsua maailman johtajat ylimääräiseen ilmastokokoukseen syyskuussa.

Niin Greta kuin suomalaiset ilmastolakkolaiset ovat saaneet osakseen vähättelyä. Yhtäältä heidän epäillään olevan aikuisten aivopesemiä, toisaalta ehdotetaan, että heidän pitäisi rakenteellisten muutosten vaatimisen sijaan istuttaa puita tai ostaa vähemmän vaatteita. Myös Juha Sipilä on tarjonnut metsänistutusta vastauksena nuorten huoleen.

Että kehtaatte, aikuiset ihmiset, tekisi mieli sanoa. Kunnioitetaan nyt edes vähän lasten ja nuorten oikeutta ilmaista mielipiteitään. Etenkin kun kyseessä on heidän elämänsä ja tulevaisuutensa.

Ilmastolakkoilijoiden ihastelu ei riitä. Lapsilla ja nuorilla on paitsi oikeus ilmaista mielipiteitään, myös tulla oikeasti kuulluksi itseään koskevissa asioissa.

Toisaalta ilmastoliikkeeseen lähteneitä lapsia ja nuoria myös syleillään kuoliaaksi.

”Voi kun ne nuoret ovat niin sympaattisia.” ”Tuollainen minäkin olin nuorena.” ”Kyllä nykynuoret ovat reippaita.”

Tällaisessa sinänsä hyvää tarkoittavassa ihastelussa on helposti alentuva sävy, joka antaa ymmärtää, että kyse on nuoruuden mustavalkoisuudesta, jota ei tarvitse ottaa vakavasti.

Lapsilla on oikeus tulla oikeasti kuulluiksi

Ilmastolakkoilijoiden ihastelu ei riitä. Lapsilla ja nuorilla on paitsi oikeus ilmaista mielipiteitään, myös tulla oikeasti kuulluksi itseään koskevissa asioissa.

Heidän sanomallaan pitää olla vaikutusta. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää ryhtyä leikkaamaan Suomen päästöjä nopeasti, niin että pääsemme 1,5 asteen polulle.

Suuri osa ilmastolakkoilijoista ei voi vielä äänestää. Me aikuiset voimme. Paras palvelus, jonka voimme ilmastosta huolestuneille lapsille tehdä, on valita ehdokas, joka sitoutuu tekemään vahvaa ilmastopolitiikkaa.

Greta Thunbergia kutsutaan nykyisin puhumaan maailman vallakkaimpien ihmisten tapaamisiin. Hän on pitänyt suorasukaisia puheitaan niin YK:n ilmastokokouksessa kuin Maailman talousfoorumissa Davosissa.

Thunbergin Nobel-ehdokkuutta on paheksuttu, koska hän on vasta lapsi ja vieläpä asperger-lapsi. Ehdokkuuden on epäilty kuormittavan häntä liikaa ja altistavan hänet kielteiselle julkisuudelle.  

Paheksuttavaa on jokin ihan muu. Jos Thunberg kutsutaan puhumaan aikuisten tapaamisiin vain sympaattisen suorasanaisena nuorisomaskottina, kyseessä on hyväksikäyttö.

UNICEFin vaalitavoite on, että Suomesta tulee paras maa jokaiselle lapselle. Lue lisää vaalitavoitteistamme.

Kirjoittaja on Suomen Unicefin tiedottaja.