Eräs parhaista ilmastonmuutoksen torjuntatavoista on asiassa edistyneiden kuntien hyvien käytäntöjen siirtäminen muihin kuntiin. Güssingin uusiutuvan energian käytön 4000 asukkaan mallikunta on eräs esimerkki, jonka mukaan toimiminen Suomen kunnissa toisi erittäin suuret päästövähennykset.

Varsinkin puuenergiateknologian tasossa ja monipuolisuudessa Güssing on ylivoimainen kaikkiin Suomen kuntiin verrattuna, vaikka monissa Suomen kunnissa puuenergiaosaamista mainostetaankin.

Elintaso nousuun

Unkarin rajan tuntumassa maaseudulla kaukana kaupungeista sijaitseva Güssing ja sitä ympäröivä 27.000 asukkaan ja 10 kunnan alue oli 1980-luvulla Itävallan köyhin alue. Vuonna 1990 kunnanvaltuusto päätti ryhtyä kehittämään Güssingiä uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kautta tavoitteena vapautua kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä asiantuntijoiden laatiman mallin mukaisesti.

Alueelle on sen jälkeen rakennettu paljon erityisesti puuta ja aurinkoenergiaa hyödyntäviä tuotantolaitoksia sekä näiden energiamuotojen teknologiaa tuottavia tehtaita. Myös biokaasua, biodieseliä ja vesivoimaa hyödynnetään, mutta tuulivoimaa toistaiseksi ei. Yhteensä on rakennettu yli 30 uuden energian tuotantolaitosta (rakennuskohtaisten tuotantolaitosten lisäksi).

Nykyään uusiutuvan energian tuotanto Güssingin kylässä ylittää kylän energiankulutuksen ja alue on noussut Itävallan köyhimmästä yhdeksi Itävallan rikkaimmaksi elintasolla mitattuna. Uusiutuvan energian tuotanto merkitsee 13 miljoonan euron vuotuista tuloa ja yli 1000 työpaikkaa.

Kehityksestä kiinnostuneille hotelli

Uusiutuvan energian kehitys- ja konsultointiyrityksiä on perustettu useita. Tärkein niistä on Euroopan uusiutuvan energian keskus EEE (Europäische Zentrum für Erneuerbare Energie). Keskuksessa on toimipisteitä monille uuden energian yrityksille ja siellä sijaitsee myös Güssingin mallin esittelyyn erikoistunut matkatoimisto.

Uuden energian laitoksiin ja yrityksiin sekä niiden taustalla olevaan kunnallispolitiikkaan käy tutustumassa niin paljon kuntapäättäjiä ja muita asiasta kiinnostuneita eri puolilta maailmaa, että oli tarpeen rakentaa EEE:n viereen hotelli sekä luoda matkatoimisto palvelemaan ekoenergiaturistien tarpeita. Matkatoimistosta voi tilata haluamiaan kiertokäyntejä ja esitelmiä, mikä tekee asioiden tutustumisen suomalaisille kuntapäättäjille erittäin helpoksi.

Uusiutuva energia näkyy katukuvassa paitsi laitosten myös taiteen kautta: eri puolille on pystytetty useita kymmeniä taideteoksia ja ekoenergiamaan informaatiokylttejä sekä opastauluja, joiden avulla vierailija löytää ekoenergiakohteisiin.

Avainroolissa puukaasu

Güssingin kansainvälisesti merkittävin ja energiantuotannoltaan suurin uuden energian laitos on monituotantolaitos, jossa valmistetaan puuhakkeesta höyrykaasutustekniikalla sähköä, lämpöä ja liikennepolttoaineita. Kaasutuslaitos tuottaa puusta puukaasua 8 MW polttoaineteholla.

Puukaasusta tuotetaan sähköä itävaltalaisella Jenbacher-moottorilla 2 MW teholla ja kaukolämpöverkkoon tuotetaan lämpöä 4,5 MW. Laitoksessa on myös metaanisynteesiyksikkö, joka pystyy käyttämään puukaasua 1 MW:n polttoaineteholla ja valmistamaan siitä synteettistä biokaasua ajoneuvokäyttöön.

Laitoksen yhteydessä on maailman ensimmäinen SBG-tankkauspaikka, jossa kaasua voi tankata kaikkiin maakaasun ja biokaasun käyttöön soveltuviin ajoneuvoihin. SBG:tä saadaan tuotettua puusta energiasisällöllä mitattuna lähes kaksi kertaa enemmän kuin dieselpolttoainetta.

Kaksinkertaisen resurssitehokkuuden lisäksi SBG-synteesin merkittävänä etuna dieselpolttoaineita tuottavaan FT-synteesiin verrattuna on polttoainejalostuksen yksinkertaisuus, jonka takia se on helppo tehdä tuotantopaikassa ilman tarvetta öljynjalostamoihin.

Ympäristönormit Suomea tiukempia

Höyrykaasutustekniikan, joka Suomesta puuttuu, käyttö on olennaista, koska sen avulla vältetään tuotettavan kaasun laatua voimakkaasti heikentävän typen mukanaolo.

Höyrykaasutusmonituotantolaitoksen lisäksi Güssingissä on suuri määrä puun polttoon perustuvia kaukolämpöverkkoihin liitettyjä laitoksia. Näistä kaksi on CHP-laitoksia ja yksitoista lämpölaitosta, joista kolmessa hyödynnetään lisäksi myös aurinkoenergiaa.

Suomesta poiketen siellä on rakennettu kaukolämpöverkkoja pienimpiinkin taajamiin, vain muutaman tai muutaman kymmenen talon tarpeisiin. Pienimmässä on yhdeksän omakotitaloa ja 90 kW:n lämpölaitos.

Talokohtaisten puulämpökattiloiden tavoin näiden kattiloiden hyötysuhde on korkeampi ja päästöt selvästi alemmat kuin suomalaisilla puulämpökattiloilla. Se johtuu Itävallassa jo 1970-luvulla käyttöön otetuista pienkattiloiden päästönormeista, joita on sen jälkeen useaan otteeseen kiristetty. Tämä Itävallan korkeatasoinen ympäristöpolitiikka on johtanut erittäin korkealaatuisten puukattiloiden teollisuuteen.

Pienten puulämpökattiloiden päästönormien käyttöönotosta vasta keskustellaan Suomessa samalla kun suomalaisten pienkattiloiden korkeat päästöt ovat useasti nousseet lehtiotsikoihin. Suomen ympäristölainsäädännön heikkouden takia suomalaisilla kattilavalmistajilla ei ole ollut kannustinta alhaisten päästöjen kattiloiden valmistamiseen, josta syystä useimmat suomalaiset pienkattilat ovat laittomia Itävallassa.

Kirjoittaja on projektipäällikkö Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa. Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Ilmastosivut-sivustolla.