Artikkeli on julkaistu alun perin Pelastakaa Lasten blogissa.

Perjantaina nimitettävän uuden hallituksen ohjelma on julkistettu. Strategiseksi ohjelmaksi etukäteen mainostettu asiakirja ei ole niin lyhyt kuin ehkä annettiin etukäteen ymmärtää, mutta aikaisempiin hallitusohjelmiin nähden sen vahvuutena on selkeiden, myös yli hallituskauden ulottuvien tavoitteiden asettaminen, ei vain kymmenien ja taas kymmenien toimenpiteiden luettelointi.

Hallitus asettaa ymmärrettävästi tärkeimmäksi tavoitteekseen Suomen talouden kuntoon saattamisen. Edessä on runsaasti leikkauksia; verta, hikeä ja kyyneliä. Julkistamistilaisuudessa kolme puoluejohtajaa halusivat kilvan vakuuttaa, että leikkaukset koskevat kaikkia. Tämä toimenpiteiden tasapuolisuus jää tietenkin nähtäväksi.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Yhdeksi hallituskauden tavoitteeksi on kirjattu: "Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet". Tavoite on ehdottoman hyvä ja kannatettava. Sen saavuttamiseksi luvataan mm. kohdentaa määrärahoja lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi, johtaa lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä palveluja hallintorajat ylittäen, ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi sekä uudistaa lastensuojelua paremmin asiakkaiden tarpeisiin keskittyväksi. Näiden uudistusten lähtökohdaksi on kirjattu perheiden monimuotoisuus ja lapsen edun edistäminen.

Tämä kaikki kuulostaa erittäin hyvältä. Vielä paremmalta se kuulostaisi, jos ei samaan aikaa olisi päätetty rajata päivähoito-oikeutta ja kasvattaa päiväkotiryhmiä, lopettaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja toisaalta laadun parantamiseen tarkoitettuja tukia ja leikata lapsilisiä (mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny). Toisella kädellä siis annetaan ja toisella otetaan. Toimivat peruspalvelut ovat parasta lastensuojelua. Siksi on syytä olla huolissaan ryhmäkokojen kasvattamisesta ja esim. koulujen kerhorahojen leikkaamisesta. Raha ei tietenkään aina takaa laatua, mutta ei sitä totisesti rahojen leikkauskaan tee.

"Taloudellisestikin vaikeina aikoina on syytä muistaa, että Suomi on vauras maa."

Oman huolensa muodostaa kirjaus kehitysyhteistyörahojen leikkaamisesta 300 miljoonalla eurolla. Taloudellisestikin vaikeina aikoina on syytä muistaa, että Suomi on vauras maa ja myös meillä on velvollisuus tukea niiden maiden kehitystä, joissa esim. kuivuus, köyhyys ja helposti ehkäistävät sairaudet uhkaavat lasten eloonjäämistä ja kehitystä. Tuntuu hieman huvittavalta, että ohjelmassa halutaan säilyttää pitkän aikavälin tavoitteena kehy-rahojen kasvattaminen 0,7 %:iin BKT:stä, vaikka tätä hallituskautta koskeva esitys on juuri toiseen suuntaan. Hallitus leikkaa kehitysyhteistyövaroista kolmanneksen ja suuntaa jäljelle jääviä kehy-rahoja merkittävästi yritysten kehitysmaahankkeisiin.

Hallitusohjelmassa luvataan käynnistää mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyttä ehkäisevä ohjelma sekä lisätä toimia kiusaamiseen puuttumiseen. Nämä ja monet muut kirjaukset parhaimmillaan lisäävät myös lasten hyvinvointia. Mutta samalla tavalla leikkaukset työttömyysturvaan ja muihin sosiaalietuuksiin iskevät myös moniin lapsiperheisiin.

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma siis sekä ottaa että lupaa antaa. Strategiseen muotoon kirjattuna monet asiat jäävät kuitenkin vielä niin yleiselle tasolle, ettei niiden sisällöistä puhumattakaan vaikutuksista voi vielä sanoa juuri mitään. On meidän kaikkien etu toivoa, että hallitus onnistuu tavoitteissaan vahvistaa maamme taloutta ja työllisyyttä. Vain siten voidaan turvata laadukkaat peruspalvelut ja tarjota erityispalveluja niitä tarvitseville. Tulemme valppaasti seuraamaan hallitusohjelman toteutumista sekä osaltamme vaikuttamaan siihen, että tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet saadaan liikkeelle.

Kirjoittaja on Pelastakaa Lasten pääsihteeri.