Euroa horjuttavan talouskriisin johdosta Helsinki-prosessin alkuperäiset tavoitteet, globalisoituneen talouden hallinta ja kestävä kehitys, ovat ajankohtaisempi kuin koskaan, todettiin Suomen ja Tansanian ulkoministereiden Erkki Tuomiojan ja Bernard K. Memben koolle kutsumassa Helsinki-prosessia arvioivassa kaksipäiväisessä konferensissa Hanasaaressa.

Globaali rahoitusmarkkinavero, ympäristön ja työntekijöiden oikeudet huomioon ottava kansainvälinen investointisopimus sekä valtioiden rajat ylittävän yhteistyön tiivistäminen nousivat keskusteluun pohdittaessa keinoja suitsia rajat ylittävän pääoman valtaa.

Menneet kymmenen vuotta, ja erityisesti meneillään oleva finanssikriisi, ovat kuitenkin nostaneet kysymyksen talouden hallinnasta eri tasolle kuin Helsinki-prosessia käynnistettäessä vuonna 2002.

Maailmanpankin entinen varapääjohtaja Jean-Francois Rischard muistutti alustuksessaan tapahtuneesta muutoksesta. "Jos nyt sanomme, että elämme vaarallisinta aikaa, emme tarkoita terrorismia, vaan talouskriisiä."

Talouden ylivalta kuriin kansainvälisillä sopimuksilla

Esitellessään konferenssin tuloksia kehitysministeri Heidi Hautala totesi, etteivät kansallisvaltiot yksin voi ratkaista ongelmia. Tarvitaan valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, ja myös kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin osallistumista.

Pääomien liikkuminen maasta ja maanosasta toiseen, verosuunnittelun ja veroparatiisien yleistyminen ovat esimerkkejä kehityksestä, jonka suitsimiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja sopimuksia.

Ulkoasiainministeri Tuomioja kannusti alustuksessaan miettimään, kuinka voitaisiin edistää globaalin rahoitusmarkkinaveron toteutumista jatkoksi EU:ssa käynnissä olevalle yritykselle joko koko unionin tai euroalueen kattavasta verosta.

Tuomioja pohdiskeli myös laajan kansainvälisen investointisopimuksen mahdollisuutta, jonka laatimisessa kehitysmaat olisivat täysipainoisesti mukana ja joka ottaisi huomioon ympäristön, kuluttajat ja työntekijöiden oikeudet.

Vastaavanlaisesta aloitteesta keskusteltiin Helsinki-prosessin alkuvaiheessa, mutta silloin ajatus ei ottanut tulta. Osin ehkä siksi, että hiukan aikaisemmin MAI-sopimus (Multilateral Agreement on Investment) oli kaatunut, kiitos kansalaisyhteiskunnan vastustuksen.

Seurauksena on kuitenkin ollut Tuomiojan mukaan vahvemman osapuolen ehdoilla tehtyjen kahdenvälisten investointisopimusten viidakko.

Mittareita kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin arviointiin

Kestävän kehityksen kolme pilaria: sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kehitys mainittiin useissa konferenssin puheenvuoroissa. Kolmijako olisi muistettava myös arvioitaessa kansakuntien hyvinvointia. Sitä ei tulisi mitata ainoastaan bruttokansantuotteen tai muiden talousindikaattoreiden kasvulla, vaan kehittää laaja-alaisempia hyvinvoinnin mittareita.

Konferenssin korkean tason osuudessa puhunut tasavallan presidentti Tarja Halonen ehdotti myös kestävän kehityksen tavoitteista sopimisesta samalla periaatteella kuin vuosituhattavoitteet asetettiin. Halosen mukaan keskustelu voitaisiin aloittaa tulevassa YK:n kestävän kehityksen Rio+20 -kokouksessa.

Presidentti Halonen kehotti myös pohtimaan kulutusta ja sen tarpeellisuutta. Hänen mukaansa pohjoisessa kulutetaan paljon, eikä esimerkiksi eurooppalainen ja yhdysvaltalainen kulutuksen taso voi jatkua. Muutos ei kuitenkaan tarkoita siirtymistä köyhyyteen.

"Emme jaa köyhyyttä vaan säällistä elämää", Halonen muistutti.

Kehitysmaiden talouskasvua ei pidä estää, mutta aiemmin tehdyistä virheistä, esimerkiksi luonnon kantokyvyn osalta, tulisi ottaa opiksi, todettiin useissa konferenssin puheenvuoroissa.

Prosessi jatkuu aiempaa löyhempänä

Vuonna 2008 päätettyä Helsinki-prosessia ei kuitenkaan aiota jatkaa, eikä käynnistää uudelleen. Sen sijaan halutaan jatkaa hallitusten, kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja tutkijoiden vuoropuhelua, jonka tarpeellisuutta moni Hanasaaren osallistujista painotti.

Kehitysyhteistyöministeri Hautala kertoi, että jatkossa Helsinki-prosessin nimissä voidaan järjestää tapaamisia muiden kansainvälisten kokousten, kuten Rion ja UNCTADin kokousten yhteydessä.

"Edelleen on paljon mitä pitäisi tehdä. Ja oli lasi sitten puoliksi täysi tai puoliksi tyhjä, joka tapauksessa se on olemassa ja meidän pitää jatkaa sen täyttämistä", Tuomioja muistutti konferenssin päätöstilaisuudessa.