Kuohunta Venäjän uuden kansalaisjärjestölain ympärillä jatkuu kiivaana. Asiantuntijoiden mukaan kaikki Venäjällä toimivat voittoa tavoittelemattomat kansalaisjärjestöt voivat lakiuudistuksen vuoksi menettää maineensa lisäksi valtaosan tuloistaan. Kansalaisjärjestöjä on Venäjällä liki 230 000.

Uuden syksyllä 2012 voimaan astuvan lain mukaan kaikki ulkomaista rahoitusta saavat venäläiset kansalaisjärjestöt joutuvat rekisteröitymään oikeusministeriöön ulkomaisina agentteina.

Lakialoite on Yhtenäisen Venäjän kansanedustaja Aleksandr Sidjakinin käsialaa. Lain mukaan kansalaisjärjestö määritellään poliittiseksi toimijaksi, jos se osallistuu toimintaan, jolla yritetään vaikuttaa valtiollisten elinten päätöksiin, muuttaa niiden harjoittamaa politiikkaa tai vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.

Lain mukaan ulkomaiseksi agentiksi voidaan määritellä esimerkiksi vaikeasti sairaita lapsia auttava hyväntekeväisyyssäätiö Podari Žizn, joka toiminnanjohtaja Jekaterina Tšistjakovan mukaan on lakimuutoksen satunnainen uhri. Säätiö saa avustuksia muun muassa ulkomailla asuvilta venäläisiltä sekä muilta Venäjän kansalaisilta, joilla jostain syystä on ulkomainen pankkitili.

Podari Žizn osallistuu myös "poliittiseen toimintaan". Se on esimerkiksi kerännyt nimiä lakialoitteeseen, jossa vaaditaan luuydinsiirtopotilaiden ja -luovuttajien tarvitsemien lääkkeiden maahantuonnin verovapautta. Tällainen toiminta olisi lakiin kirjattu ilmiselvä yritys vaikuttaa veropolitiikkaan. "Ehkä pitäisi vielä säätää laki, jonka mukaan ulkomaista luuydintä saaneen lapsen on rekisteröidyttävä ulkomaiseksi agentiksi", Tšistjakova sanoo.

Neuvostoajan kaikuja

"Ulkoisen vihollisen uhkakuvan luominen, ulkomaisten agenttien metsästys ja oikeuslaitoksen käyttäminen vallanpitäjien rankaisevana miekkana ovat kaikki totalitaarisen neuvostoajan kaikuja", sanoo lasten ihmisoikeuksia puolustavan Pravo Rebjonka -järjestön johtaja Boris Altšuler. Hänen mukaansa neuvostoaikaisten käsitteiden ja viholliskuvien tuominen osaksi uutta lainsäädäntöä on yritys muuttaa valtiojärjestelmää.

Uuden lain mukaan myös venäläisten yritysten myöntämä avustus on ulkomaista rahoitusta, mikäli yrityksellä on edes yksi ulkomainen osakkeenomistaja tai se on joskus saanut lainaa ulkomaiselta yritykseltä, järjestöltä tai pankilta.

"Kansalaisjärjestön on näin ollen selvitettävä jokaisen lahjoittajan taustat ja rahoituslähteet. On selvää, ettei yksikään järjestö voi sitä oikeasti tehdä. Tämän takia mikä tahansa venäläiseltä yritykseltä saatu lahjoitus on riski", sanoo ihmisoikeusjärjestö Agoran puheenjohtaja Pavel Tšikov.

Lain perusteella ulkomaiseksi agentiksi päätyisivät myös presidentti Putinia tukevat nuorisojärjestöt, mikäli kävisi ilmi, että jollakin niiden rahoittajista on ulkomaista pääomaa.

Ainoa poikkeus koskee avoimia osakeyhtiöitä, joissa valtio on osakkaana, ja niiden tytäryhtiöitä. Mutta jos lain henkeä noudatetaan tiukasti, myös niiden perustamien säätiöiden tulisi rekisteröityä ulkomaisiksi agenteiksi.

"Esimerkiksi Kuolassa toimiva metallurgia- alan pörssiyhtiö Norilsk Nickel on venäläinen yritys, jolla on ulkomaisia osakkaita ja joka on joskus saanut ulkomaista rahoitusta. Se hallinnoi myös säätiötä, joka rahoittaa sosiaalisia avustusohjelmia Venäjällä. Kyseinen säätiö on siis ulkomainen agentti, koska se saa rahaa yhtiöltä, joka puolestaan saa rahoitusta ulkomailta", Tšikov sanoo. "Jos kansalaisjärjestö ei rekisteröidy agentiksi, koska pitää uutta lakia naurettavana, se voidaan laillisesti lakkauttaa tai sen johtajia voidaan rangaista heti, kun sen toiminta alkaa ärsyttää viranomaisia", pelkää Venäjän presidentin alaisen neuvoa-antavan kansalaiskamarin jäsen Jelena Topoleva.

Vakoojaleima

Ulkomaisen agentin maine leimaa järjestön automaattisesti. Venäjän kielessä ulkomainen agentti on sama kuin vakooja, eikä kukaan halua auttaa vakoojaa. Topolevan mukaan monet yritykset ovat jo ilmoittaneet, että lopettavat uuden lain myötä kansalaisjärjestöjen rahoittamisen.

Agoran Pavel Tšikov puolestaan ei usko agenttileiman tuottavan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia järjestöille. Hänen mukaansa Golosin tai Transparency Internationalin kaltaisilta hyvämaineisilta järjestöiltä tukijat tuskin kaikkoavat pelkästään loukkaavan agenttileiman takia. Maineenmenetyksestä voivat olla huolissaan korkeintaan lain hyväksyneet kansanedustajat. Tšikovin mukaan lakia voi vastustaa ainoastaan noudattamalla sitä tarkasti.

Mitä useampi järjestö rekisteröityy ulkomaiseksi agentiksi, sitä vähäisempi on sen vaikutus. Laki on itse asiassa suunnattu pariakymmentä järjestöä vastaan, jotka kaikkein eniten huolestuttavat vallanpitäjiä. Kaiken järjen mukaan järjestöt pääsevät helpoimmalla ilmoittautuessaan rekisteriin, Tšikov sanoo.

Transparency Internationalin Venäjän johtaja Jelena Panfilova ei myöskään jaksa murehtia uutta lakia.

"Jos valtiovalta katsoo aiheelliseksi lyödä minulle otsaan leiman, jonka mukaan taistelen korruptiota vastaan ja laittaa siksi vielä passiini leiman, että olen vakooja, niin mitä siitä. Jatkan työtäni, viheltelen Kalinkaa ja teen sitä mihin itse uskon", Panfilova totesi. "Minun käy vain kovasti sääliksi nuorempia kollegojani, jotka tekevät kaikkensa korruption kitkemiseksi Venäjältä ja saavat kiitoksen sijaan osakseen loukkauksia."

Panfilova arvelee Venäjän Transparencyn selviävän ilman ulkomaista rahoitusta, vaikka joutuukin karsimaan toimintaansa. Panfilovan mukaan uudella kansalaisjärjestölailla ei ole mitään tekemistä läpinäkyvyyden kanssa.

"Kysymys on pelkästään psykologisesta ongelmasta. Maatamme johtavien ihmisten on vaikea tunnustaa, että talven ja kevään mielenosoitusaalto olisi jollakin tapaa johtunut heidän poliittisista virheistänsä. Sen sijaan he ovat luoneet oman mörön, jonka rooli on langennut meille venäläisille kansalaisjärjestöille", sanoo Panfilova.