Intti tutuksi lapsille meillä ja muualla

Artikkeli on julkaistu alun perin Aseistakieltäytyjäliiton verkkosivuilla.

Ylen Perjantai-ohjelman yhteydessä nähtiin syyskuussa 2017 Kalasnikovin lapset -niminen dokumenttielokuva, jossa 11- ja 13-vuotiaat venäläislapset harjoittelivat sotilastaitoja. Vakavailmeisinä he kertoivat olevansa valmiita puolustamaan kotimaataan mahdollisessa sodassa.

Junarmija on presidentti Putinin ja puolustusministeri Šoigun vuonna 2015 perustama järjestö, joka antaa 8–17-vuotiaille isänmaallista kasvatusta ja opettaa mm. ampumista, aseenkäsittely- ja kamppailutaitoja. Järjestön omien nettisivujen mukaan siihen on liittynyt jäseneksi yli 557 000 lasta elokuuhun 2019 mennessä.

Lasten militarisointi Venäjällä on kasvava ja hätkähdyttävän suuri ongelma, johon ollaan havahduttu myös Suomessa. Samankaltaisille ilmiöille ollaan kuitenkin useimmiten sokeita, mikäli ne koskettavat omaa maata tai oman maan liittolaisia.

Lapsisotilaat ylittämässä itseään

Yle on esittänyt vuosina 2018 ja 2019 reality-sarjan, jossa viisi 12–17-vuotiasta tanskalaisnuorta ”etsii suuntaa elämälleen sotilasleiriltä”. Toisin kuin Kalasnikovin lapsissa, Kesälomana sotilasleiri -sarjassa univormut ja ampumaharjoitukset toimivat puitteina kritiikittömälle kasvukertomukselle. Sotilasleiri tarjoaa itsensä ylittämisen ja toveruuden arvokkaita kokemuksia. Toisessa Ylen hiljattain esittämässä reality-sarjassa Britannian nuorimmat sotilaat puolestaan seurataan 16-vuotiaina Iso-Britannian armeijaan värväytyvien teinien peruskoulutuskautta.

Lapsien sotilaallinen kouluttaminen ei ole yksistään huonoista ihmisoikeustilanteista tunnettujen tai konfliktien repivien ja köyhien maiden ongelma.

Lapsien sotilaallinen kouluttaminen ei ole yksistään huonoista ihmisoikeustilanteista tunnettujen tai konfliktien repivien ja köyhien maiden ongelma, vaan se on yllättävän laaja ilmiö myös länsimaissa. Isossa-Britanniassa on tosiaan mahdollista aloittaa armeijakoulutus 16-vuotiaana. Yhdysvalloissa, Itävallassa ja Norjassa se on mahdollista aloittaa 17-vuotiaana. Suomessa Yleisradio voi toimia edellä kuvatulla tavalla ilman ensimmäistäkään julkista vastalausetta.

YK:n lasten oikeuksien sopimus asettaa pakollisen asevoimiin värväyksen ja sotatoimiin osallistumisen vähimmäisiäksi 18 vuotta. Sopimus ei suoraan kiellä 15–17-vuotiaiden vapaaehtoista asepalvelusta, mutta UNICEF kehottaa valtioita määräämään myös vapaaehtoiselle palvelukselle 18-vuoden alaikärajan.

Usein aseellista koulutusta alaikäisille antavat vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ja muut puolisotilaalliset toimijat. Esimerkiksi Viron Kaitseliitin nuorisojärjestön toimintaan voivat osallistua 7–18-vuotiaat. Suomessa Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa 16-vuotiaita ja vanhempia.

Intti tutuksi vaikka väkisin

Useat loppuvuonna syntyneet suomalaiset osallistuvat kutsuntoihin 17-vuotiaina ja tekevät päätöksen palveluspaikastaan alaikäisinä. Epäsuoremmin armeija tunkeutuu suomalaislasten kasvurauhaan olemalla läsnä koulutusmessuilla, peli- ja partiotapahtumissa sekä tekemällä kaupallista yhteistyötä suosittujen tubettajien kanssa.

Vuonna 2016 Puolustusvoimat aloitti Intti tutuksi -yhteistyökampanjan koulujen kanssa. Armeija pyrkii näyttäytymään mahdollisimman monelle yhdeksäsluokkalaisille ”tukeakseen nuorten valmistautumista kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen sekä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen”.

Kouluvierailuihin liittyy puheosuuksien lisäksi usein ekoaseammuntaa samoilla harjoitteluaseilla, joita varusmiehet käyttävät, sekä tutustumista armeijan kalustoon. Koulukohtaisesti tutustumisohjelmaan saattaa osallistua myös nuorempia koululuokkia.

Sotilaallisuuden propagointi herkässä kasvuiässä oleville ei ole sattumaa, kuten ei ole juuri aikuistumisen kynnykselle asetettu kutsuntaikäkään. Lasten ja nuorten militarisointi on vastenmielinen ilmiö, joka ansaitsee tulla vastustetuksi jokaisessa paikassa, jossa sitä esiintyy.