Artikkeli on julkaistu alun perin Ilmasto.orgin blogissa.

Aurinkoenergiasta on tullut monissa kohteissa kannattava energiantuotantomuoto Suomessa. Uusista investoinneista uutisoidaan viikoittain. Aurinkosähkön määrä tuplaantunee Suomessa tänä kesänä. NeoCarbon-tutkimuksen mukaan aurinkoenergialla voitaisiin kattaa 10 prosenttia Suomen energiantuotannosta vuoteen 2050 mennessä. Jotta aurinkoenergian hyödyntäminen voisi kasvaa merkittävästi, on kansalaiset tärkeää saada mukaan investointeihin.

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa on tutkittu aurinkoenergian kannattavuutta kotitalouksien, taloyhtiöiden, kuntien sekä yritysten näkökulmasta. Tarkasteluissa ilmeni, että aurinkoenergia on Suomen energiapolitiikasta johtuen kunnille ja yrityksille taloudellisempaa kotitalouksiin verrattuna. Ero johtuu muun muassa siitä, että kunnat ja yritykset voivat saada työ- ja elinkeinoministeriöstä 30 prosentin investointituen, eivätkä maksa hankinnasta arvonlisäveroa. Asukkaat ovat taas rajattu investointitukien ulkopuolelle ja maksavat aurinkoenergiajärjestelmistä 24 prosentin arvonlisäveron. Omakotitalot voivat saada järjestelmien asennustyöstä kotitalousvähennystä, mutta taloyhtiöt eivät sitäkään.

"Kotitalouksien kannustaminen investointeihin kohtuullisilla taloudellisilla porkkanoilla voi olla valtiolle tuottoisaa ja aiheuttaa positiivista kassavirtaa."

Suomen tavoitteena on toimia kestävän kulutuksen ja tuotannon sekä aktiivisen kansalaisyhteiskunnan mallimaana. Aurinkoenergian kohdalla tavoitteet ja teot eivät kohtaa. Energia- ja ilmastopolitiikan lähtökohtana tulisi olla ihmisten osallisuuden vahvistaminen, koska päästöjen vähentämisessä kaikkien panos on tärkeää.

Suomessa kotitalouksien aurinkoenergiainvestointeja voitaisiin edistää esimerkiksi seuraavilla vaihtoehtoisilla keinoilla:

• Kotitalousvähennyksen korvausasteen korottaminen ja laajentaminen rakennusten energialukua parantaviin laitteisiin. Energialuku ilmaisee rakennuksen energiatodistuksessa kokonaisenergiankulutuksen.
• Pientuotannon vuorokausi- tai kuukausinetotuksen käyttöönottaminen sähkö- ja lämpöverkoissa. Netotuksella tarkoitetaan sitä, että pientuottajan omaa tuotantoa ja kulutusta tasataan vuorokauden tai kuukauden kestoisella laskentajaksolla. Tällä tavoin kuluttaja saa aurinkoenergian ylijäämästä, jota syntyy Suomessa helposti keskikesällä, enemmän taloudellista hyötyä. Kuluttajan omaan käyttöön tuottaman aurinkoenergian arvo on nykyisin yli kolminkertainen sähkö- tai kaukolämpöverkkoon syötettyyn ylijäämäenergiaan nähden.
• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n energia-avustuksen määrärahojen korottaminen energiaremontteja varten jatkuvan ympärivuotisen haun periaatteella.
• Sähkön pientuottajien vapauttaminen sähköverosta omistussuhteen perusteella. Näin asukas voisi hankkia paneelin toisaalla Suomessa sijaitsevasta aurinkovoimalasta siten, että paneelilla omaan käyttöön tuotetusta sähköstä ei tarvitsisi maksaa sähköveroa. Tämä mahdollistaisi pientuottajaksi ryhtymisen myös kerrostaloasukkaille ja niille, joiden oma katto tai piha ei ole otollinen aurinkoenergian tuottamiseen.

Suomi voisi myös ottaa mallia vaikkapa Puolasta, Itävallasta, Ruotsista ja Latviasta, joissa asukkaat ovat mukana uusiutuvan energian kannustinohjelmissa.

Kotitalouksien kannustaminen investointeihin kohtuullisilla taloudellisilla porkkanoilla voi olla valtiolle tuottoisaa ja aiheuttaa positiivista kassavirtaa. Jos investoinnin tukiprosentti on esimerkiksi 20 prosenttia, jää valtio edelleen voitolle, kun arvonlisäverotulo (24 %) ylittää menot. FinSolar-hankkeen arvoketjuanalyysin mukaan aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste on Suomessa jopa 50–70 prosenttia. Kokonaistaloudellisesti valtio hyötyisi erityisesti sitä kautta, että investoinnit ja työpaikat lisääntyvät.

Kirjoittaja on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar-hankkeen vetäjä.