Ulkoministeriö teettää erityistilintarkastuksen Suomen Kuntaliiton hallinnoimasta Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmasta. Syynä ovat epäilykset rahojen väärinkäytöksistä sekä siitä, ettei kehitysyhteistyöohjelma ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.

Vuonna 2000 alkaneessa yhteistyöohjelmassa on tuettu suomalaisten sekä Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden paikallishallintojen välistä kehitysyhteistyötä. Viimeisessä vaiheessa ohjelmassa on ollut mukana noin 20 kuntaparia, joissa toinen osapuoli on Afrikasta ja toinen Suomesta.

Ulkoministeriö on teettänyt hankkeeseen toiminnan tarkastuksen sekä evaluoinnin. Selvitysten mukaan ongelmia on ollut muun muassa talousraportoinnissa, sisäisessä valvonnassa sekä koko ohjelman tuloksellisuudessa yleensä.

"Sisäinen valvonta on ollut niin heikkoa, ettei rahojen asianmukaisesta käytöstä voida varmistua", muotoilee ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen yksikön ylitarkastaja Heli Iirola.

Hallintokulut korkealla

Ulkoministeriön kehitysyhteistyön evaluoinnin päällikön Aira Päivökkeen mukaan ongelmana on koko ohjelman toteutusmalli. Mukana on ollut toisaalta Kuntaliiton, toisaalta sekä etelän että pohjoisen kuntien hallintoa, mikä on nostanut hallintokulut 50–60 prosenttiin. Sallittu enimmäismäärä on 20 prosenttia.

Kuntaliitto puolestaan muistuttaa, että mukana olevien Suomen kuntien hallinto- ja koordinaatiokulujen osuudet ovat neljän viime vuoden aikana olleet keskimäärin vain 15,5 prosenttia ja että myös sen oma osuus hallintokuluista on pysynyt sallituissa rajoissa.

Päivöke kertoo, ettei kymmenen vuotta pyörinyt ohjelma ole evaluaation mukaan muutenkaan saavuttanut tarkoitustaan. Rahaa on mennyt runsaasti esimerkiksi edestakaiseen matkusteluun.

"Maailma on varmasti avartunut, mutta tarkoitus oli kohentaa kunnan instituutioiden kapasiteettia tuottaa palveluita asukkaille. Sitä ei ole voitu havaita", hän toteaa.

Ainoa pysyväksi havaittu vaikutus on hänen mukaansa ollut Keniaan rakennettujen koulujen ja terveyskeskuksen korjaus. Usein ongelmana on ollut ylläpito: hankkeet ovat jääneet ulkopuolisesta rahoituksesta riippuvaisiksi.

Kuntaliitolle on ulkoministeriön mukaan huomautettu hankkeiden toimintaan liittyvistä ongelmista aiemminkin. Se ei ole kuitenkaan korjannut niitä.

"Ei bisnestä"

Kuntaliiton Pohjoisen ja etelän kuntien ohjelman koordinaattorin Heli Liikkasen mukaan erityistilintarkastus on hyvä asia. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei liitto ole aiemmin saanut huomautuksia rahoituksen väärinkäytöstä, vaikka muita erimielisyyksiä onkin ollut.

"Meillä ei ole intressiä käyttää rahaa väärin. Tämä ei ole bisnestä eikä sillä tehdä voittoa."

Kuntaliiton mielestä hankkeet ovat myös onnistuneita.

"Esimerkiksi Vantaan ja Namibian Windhoekin kirjastohanke on ollut menestys. Kirjasto on nykyisin Windhoekin kaupungin budjetissa, joten ei voi sanoa, että se olisi riippuvainen ulkopuolisesta avusta", Liikkanen sanoo.

Ohjelman erityistilintarkastus on tarkoitus aloittaa elo- tai syyskuussa. Mukaan otetaan vain osa kuntapareista, sillä tarkoitus on käydä läpi kymmenen vuoden ajalta kaikki kuitit. Mikäli väärinkäytöksiä todetaan, rahat peritään takaisin.

Ulkoministeriö on käyttänyt hankkeeseen vuodesta 2000 alkaen noin 13,7 miljoonaa euroa.

Juttua on päivitetty 19.6. Kuntaliiton hallinto- ja koordinaatiokulujen osalta.