Keskustelu kurdien oikeuksista ja oikeusturvan puutteista voimistuu Turkissa. Kolmen kurdiaktivistin murha Pariisissa toi mukaan kansainvälisiä ulottuvuuksia.

Yli vuosi sitten tapahtunut Roboskin joukkomurha on yhä selvittämättä eikä ketään ole pidätetty, kurdienemmistöisen Diyarbakirin kaupungin lakimiesyhdistyksen johtaja Tahir Elçi muistuttaa.

Turkin ilmapommitus 28. joulukuuta 2011 surmasi 34 kurdia, joista puolet oli alaikäisiä poikia. Uhrit olivat salakuljettamassa sokeria, polttoainetta ja tupakkaa Irakin Kurdistanista tunnettua kauppareittiä pitkin Turkkiin. Pommitetun kylän nimi on kurdiksi Roboski, ja se sijaitsee Uluderen alueella.

Turkki ilmeisesti päätteli tunkeutujien olevan kielletyn Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sissejä ja kävi heidän kimppuunsa ilmasta. Yhdysvallat ja Euroopan unioni luokittelevat PKK:n terroristijärjestöksi.

Turkin 74-miljoonaisesta väestöstä on kurdeja noin 12 miljoonaa. 1978 perustettu PKK aloitti 1984 sissisodan, jossa on kuollut 40 000 ihmistä.

Totuutta kaivataan

Lakimies Elçin mukaan viranomaiset suojelevat Roboskin pommittajia ja uhrien omaisten on vaikea saada oikeutta. Hänen mielestään heidän on ainakin saatava tietää totuus tapahtuneesta.

Tapausta tutkimaan asetettu komitea ja rikostutkintaa johtava Diyarbakirin syyttäjänvirasto eivät ole saaneet työtään valmiiksi.

Se kielii viranomaisten haluttomuudesta myöntää virheitään, Human Rights Watch -järjestön Turkin-tutkija Emma Sinclair-Webb arvioi.

"Siviilejä surmanneet valtion viranomaiset pitää vetää vastuuseen. Se on demokratian ja laillisuuden kannalta välttämätöntä", hän painottaa.

Nuoret turhautuvat

Kurdien tilanne nousi kansainvälisen huomion kohteeksi tammikuun alkupuolella, kun Pariisissa murhattiin kolme kurdinaista, joista yksi kuului PKK:n perustajiin.

Poliisi kuvasi murhia ammattimaisiksi teloituksiksi. Niiden on ehkä tarkoitus häiritä rauhanneuvotteluja, joihin Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan ryhtyi vankilassa istuvan PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin kanssa tammikuun alussa.

Turkin kurdeihin kohdistama jatkuva painostus on saanut aikaan sen, että nuorista kasvaa vanhempiaan radikaalimpia, Diyarbakirin kaupunginhallituksen jäsen Umut Suvari sanoo. Hänen perustamansa Nuoret ja muutos -yhdistys tarjoaa koulutusta kurdinuorille.

Suvarin mukaan kurdinuoret ovat niin turhautuneita, ettei pidätyksen uhka estä osallistumista mielenosoituksiin.

Ahdistelu jatkuu

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Turkissa on pidätetty tuhansia kurdeja muutamina viime vuosina. Joukossa on paikallisia pormestareita, lakimiehiä ja muita akateemisia henkilöitä. Monia syytetään suhteista KCK-järjestöön, jota hallitus pitää PKK:n kaupunkilaissiipenä.

Turkki pidätti viime vuonna eniten toimittajia maailmassa. Useimmat olivat kurdeja, joita syytettiin terrorismikytkennöistä. New Yorkissa toimivan Journalistien suojelukomitean (CPJ) mukaan pidätykseen riittää syyksi se, että toimittaja raportoi kielletyistä ryhmistä.

Kurdin kielen puhuminen on ollut tähän asti kiellettyä Turkin kouluissa, mutta vuoden alusta kieli pääsi valinnaisten aineiden joukkoon.

Kurdiaktivisti Emrah Uçar, 28, kertoo kasvaneensa Diyarbakirissa oppimatta puhumaan perheensä äidinkieltä. Hän katsoo kuitenkin saaneensa vahvan poliittisen tietoisuuden.

"Emme pelkää menetyksiä, koska niin moni perheenjäsen ja ystävä on jo vankilassa", hän sanoo.