Maailmanpankki: Afrikan sarven nälänhätä ihmisen aiheuttama
Hätä Itä-Afrikassa pahenee, mutta syynä ei ole pelkkä kuivuus.
Afrikan sarven pahin kuivuus kuuteen vuosikymmeneen koettelee YK:n mukaan yli 12 miljoonaa ihmistä, etenkin Somaliassa, Keniassa, Etiopiassa ja Dhiboutissa. Maailmanpankki pitää nälänhätää kuitenkin ihmisen syynä.
”Tämä kriisi on ihmisen aiheuttama”, sanoi Maailmanpankin Kenian johtava ekonomisti Wolfgang Fengler Reutersille. ”Kuivuuksia on ollut jatkuvasti, mutta tarvitaan huonoa päätöksentekoa, jotta se johtaa nälänhätään.”
Fenglerin mukaan maissin hinta on Itä-Afrikassa huomattavasti muuta maailmaa korkeammalla johtuen paikallisten ruokamarkkinoiden keskittymisestä.
Esimerkiksi Keniassa maissi on Fenglerin mukaa 60-70 prosenttia keskitasoa kalliimpaa, koska pieni ryhmä maanviljelijöitä hallitsee markkinoita, mikä pitää hintoja keinotekoisesti korkealla.
Hallinnon osuutta painottaa sekin, että monilla muilla aluille kuivuus ei ole kärjistynyt nälänhädäksi, muistuttaa myös Kehitysteistyön palvelukeskus.
Sotarikokset saatava loppumaan
Nälänhätää pahentaa Somaliassa myös jo kaksi vuosikymmentä kestänyt aseellinen konflikti.
Kaksi-kolmasosaa hätää kärsivistä on etelässä, joka on valtaosin ääri-islamistisen, Somalian väliaikaishallitusta vastustavan al-Shabaabin hallussa. Al-Shabaab on vastustanut varsinkin Maailman ruokaohjelman ruoka-apua, koska uskoo sen heikentävän paikallista ruoantuotantoa.
Human Rights Watchin raportin mukaan konfliktin kaikki osapuolet ovat kuitenkin syyllistyneet sotarikoksiin ja pahentaneet nälänhätää.
”Al-Shabaabin ja hallitusta kannattavien voimien rikkomukset ovat moninkertaistaneet Somalian nälänhädän aiheuttaman kärsimyksen”, sanoi Daniel Bekele, järjestön Afrikan johtaja. ”Kaikkien osapuolten pitää ottaa ripeitä askelia pysäyttääkseen laittomat hyökkäykset, päästää apu maahan ja lopettaa tämä humanitaarinen painajainen."
Tilanteen odotetaan pahenevan
Tilanteen kriittisyydestä huolimatta avun tarvitsijoiden määrän odotetaan kuitenkin vielä kasvavan. “Afrikan sarven kuivuuden pahin vaihe on vasta tulossa, ja hätätilan arvioidaan kestävän ensi vuoden puolelle”, arvioi Kenian World Visionin Nicholas Wasunna.
Nälänhädän riivaamilla alueilla taudit ovat jo alkaneet levitä, ja Unicef varoittaakin kolera-aallon mahdollisuudesta. Ruoan puute ja taudit uhkaavat etenkin lapsia, joille sekä ripuli että tuhkarokko ovat hengenvaarallisia. Etelä-Somaliassa jopa joka kolmas lapsi kärsii aliravitsemuksesta.
Avustusjärjestöt eivät kuitenkaan kykene vastamaan kriisiin tahtomallaan tavalla, sekä paikallisten rajoitteiden takia että rahanpuutteen vuoksi. Kepan mukaan YK:n 2,48 miljardin dollarin avunpyynnöstä on saatu kasaan vasta reilu puolet. Suomi on tähän mennessä antanut tähän mennessä lähes 15 miljoonaa dollaria.
Järjestöt - ja Suomi - reagoivat hätään
Järjestöt kotimaassa ja maailmalla ovat pyrkineet keräämään nopeasti varoja Itä-Afrikan kuivuudesta kärsivien auttamiseksi.
Suomen Punaisen Ristin Itä-Afrikan keräykseen on tähän mennessä lahjoitettu noin 250 000 euroa. Lisäksi ulkoministeriö myönsi järjestölle elokuussa 1,1 miljoonaa euroa ohjattavaksi kriisin uhreille. Alueelle lahjoitettiin jo alkuvuodesta puoli miljoonaa kuivuuskriisiin varautumiseen. Somalian Punaisella Puolikuulla, joka on monilla alueilla ainoa avustusjärjestö, on maassa noin 4 500 vapaaehtoista.
Suomen World Visionin tavoitteena on lähettää 50 000 euroa alueen hätääkärsiville. Varoja käytetään etenkin puhtaan veden saannin turvaamiseen. Kansainvälinen World Vision pyrkii lähettämään yhteensä 100 miljonaa dollaria hätäapua.
Unicefin 315 miljoonan dollarin vetoomuksesta on saatu kasaan noin 60 prosenttia. Unicef valmistautuu parhaillaan takaamaan hoidon 100 000 kolera-potilaalle ja vauhdittamaan rokotuskampanjaa Mogadishussa. Unicef myös kannustaa yrityksiä osallistumaan auttamiseen. Tähän mennessä Suomen Unicef on saanut yrityslahjoituksia 150 eri taholta.
Suomen Lähetysseura on myöntänyt toisen, 70 000 euron suuruisen hätäapupaketin Etiopian kuivuuden uhreille. Kokonaistuki nousee näin 140 000 euroon. Uudella avustuksella vastataan pidentyneeseen avun tarpeeseen ja viljan hinnannousuun.
Kirkon Ulkomaanapu avustaa hädänalaisia Djiboutissa, Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa. Ulkoasianministeriö on myöntänyt Kirkon Ulkomaanavulle 900 000 euroa lisää Itä-Afrikan humanitaariseen apuun. Tähän mennessä Kirkon Ulkomaanapu on avustanut kuivuudesta kärsiviä yhteensä 590 000 eurolla.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia