Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Mielenterveys-lehdessä 2/13. Tilaa lehti täältä.

Stadin aikapankki ja Hervannan kansalaisraati ovat ruohonjuuritason demokratiaa. Aikapankki luo mahdollisuuksia monipuoliselle vaihdolle, kansalaisraati järjestää keskusteluja asuinalueen kehittämiseksi.

Molemmat ovat sosiaalisia innovaatioita, jotka aktivoivat ihmisiä ja lisäävät valinnan mahdollisuuksia sekä yksittäisten ihmisten, perheiden ja naapuruston hyvinvointia. Pohjoishelsinkiläinen Leila Saarivirta on perheenäiti, jonka perheeseen kuuluu mies ja kaksi lasta. Kun hän näki kaksi vuotta sitten Käpylän kirjaston ilmoitustaululla Kumpulan vaihtopiirin ilmoituksen, ajatus innosti, vaikka hän ei tiennyt toiminnasta mitään. "Tähän mennessä olen ehtinyt käyttää ja tarjota palveluita laajalla skaalalla. Olen siivonnut aikapankkilaisten kotona ja pessyt ikkunoita, ollut mukana muuttoapuna ja mökkitalkoissa. Mieheni on auttanut autollaan kuljetuksissa. Kun väkeä on ollut matkoilla, olen hoitanut kissoja".

Tovi vaihdon välineenä

Kumpulan vaihtopiiri on laajentunut sittemmin koko pääkaupunkiseudulle ja saanut nimen Stadin aikapankki. Pankki tarjoaa netissä foorumin palvelujen ja esineiden vaihtoon. Foorumi ei rajoitu Helsinkiin – se on kansainvälinen ja toimii Suomessakin kaikilla suurimmilla paikkakunnilla.

Aikapankin vaihdon yksikkö on tovi, joka tarkoittaa yhtä tuntia palvelua. Toveilla voi maksaa myös esineitä ja ruoka-aineita. Vaihtojärjestelmä huomioi eri elämäntilanteessa olevat ihmiset. Jos on kiireinen, eikä ole tarjottavaa toisille, voi silti kuluttaa huoletta; oma tili voi olla jopa 50 tovia miinuksella. Kun elämäntilanne taas sallii, voi keskittyä enemmän antamaan toisille – niin palveluita kuin aikaa.

Aikapankin käytössä on myös vero­järjestelmä. Jokaisesta ostetusta ja myydystä tovista menee kaksi prosenttia yleishyödylliseen tarkoitukseen. Myyjä voi valita, mitä yhteisöä hän haluaa tukea. Jokainen saa tehdä, mitä parhaiten osaa

"Lapsille on löytynyt tarvittaessa hoitaja ja perheelle kodinhoitoapua lähinurkilta. Se luo turvallisuutta ja luottamusta siihen, että arki kantaa, varsinkin kun minun ja mieheni suvut ovat noin neljänsadan kilometrin päässä" Saarivirta toteaa. "Jokaisella on juttuja, joita tykkää tai ei tykkää tehdä. Vaihtoverkoston ydinidea on, että jokainen saa tehdä sitä, mitä parhaiten osaa. Kun itse en esimerkiksi ole mikään jauhopeukalo, aikapankista on löytynyt apua lasten synttäreiden järjestämiseen. Olen vienyt leipojalle raaka-aineet ja noutanut valmiit kakut juhlapöytään. Toinen aikapankkilainen on loihtinut juhlissa lapsille kasvomaalauksia. En myöskään erityisesti välitä ompelemisesta, joten lastenvaatteiden korjaus- ja muu ompeluapu on ollut tervetullutta."

Pitkä sentti säästyy

"Uusien taitojen oppiminen on ollut valtavan hienoa. Maalarin assistenttina opin samalla, kuinka tehdä suojaukset ja hoitaa maalausurakka ripeästi. Uintiopettajan johdolla opin hyväksi uimariksi: kroolaamaan, uimaan rintaa ja selkää. Poikakin saa uimaopetusta. Seuraava unelma on saada purjehdusoppia."

Lapsiperhe säästää pitkän sentin, kun aikapankista voi lainata tarve-esineitä. Saarivirrat ovat lainanneet muun muassa perä­kärryä, joka maksaisi jopa tuhansia euroja itse hankittuna. "Kun käyttökin on satunnaista, lainaaminen on kätevää.

Helsingistä on tullut pieni kylä

"Käymme ruokaostoksilla Oma maa -ruokakaupassa ja maksamme toveilla. Kerralla voi ostaa kolmella tovilla, eli 30 euron edestä. Kauppa käyttää puolestaan aikapankin työvoimaa."

Aikapankkia selaillessa voi nähdä vaihtotarjousten kirjon. Kodinhoito-, lastenhoito- ja ruoanlaittoavun ohella tarjolla on kuljetuksia ja remonttipalveluita, kauneuden- ja kehonhoitopalveluita: hiustenlaittoa ja hierontaa. Valmennus- ja opetuspuolelta löytyy urasuunnittelun sparrausta, kieltenopetusta, kotitalousohjausta… Vaihdon rajana on oikeastaan vain mielikuvitus. Jos tarjouksista ei löydä tarvitsemaansa, sitä voi etsiä itse ilmoituksella.

"Stadin aikapankin myötä Helsingistä on tullut minulle ja perheelleni pieni kylä. Kaikkialla tulee vastaan sieltä tuttuja kasvoja. Kun vaihdossa ei tarvita rahaa, välittäminen korostuu. Olemme saaneet samalla monta uutta ystävää. Lapsenikin kasvavat vaihdon myötä sosiaalisuuteen ja seurallisuuteen ihan eri tavalla", Saarivirta tiivistää.

Kanava asuinalueen kohentamiselle

Lastenohjaaja Paula Lehtonen näki syksyllä Hervannan aikapankissa ilmoituksen kansalaisraadista ja sai kipinän lähteä mukaan.

Kansalaisraadin järjesti Setlementin Uusi paikallisuus -hanke viime vuonna paitsi Hervannassa, myös Vaasan Palosaaressa ja Kemijärvellä. Ne tarjosivat alueen asukkaille keskustelupaikan ideoille ja kanavan viedä niitä eteenpäin. Tavoitteena oli visioida Hervannasta hauskempi, turvallisempi ja yhteisöllisyyttä paremmin tukeva paikka. Raati järjestettiin viime vuoden marraskuussa neljänä iltana.

Lehtonen on asunut Tampereen Hervannassa viisi vuotta ja juurtunut. "Luonnonläheisyys ja alueen omat palvelut saavat viihtymään. Luontoon pääsen omalta kotipihalta. Hervanta on vähän kuin oma kaupunkinsa, etäisyys Tampereen keskustaan on alle 10 kilometriä ja asukkaitakin yli 25 000. Hervantalaisilla on tapana sanoa, että mitä ei Hervannasta löydy, sitä ei tarvitse. Kun raatiin ilmoittautui, sitoutui samalla koko prosessiin. Sinne oli turha mennä vain yhdeksi illaksi."

Ehdotuksia kaupunkiviljelmistä ja skeittirampista

"Keskustelumme lähti siitä, mikä Hervannassa toimii jo hyvin, ja mikä taas kaipaisi kohennusta. Ideoimme aivoriihityyppisesti kehittämiskohteita. Ajatuksista keskusteltiin yhdessä. Keskusteluja ohjasivat fasilitaattorit. Realismia niihin toivat eri alojen asiantuntijat, jotka kertoivat esimerkiksi mikä kaavoituksessa on mahdollista ja mikä ei. Keskustelujen pohjalta muokattiin yhteinen julkilausuma. Hervannan kohentamiseksi syntyi kansalaisraadissa yhteensä yksitoista ehdotusta. Raatilaiset saivat lisäksi omia eväitä alueensa kehittämiseen, ja voivat jatkossa osallistua hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen kiinnostuksensa mukaan."

"Itselleni tärkeitä ovat esimerkiksi aloitteet kaupunkiviljelystä, Hervannan elokuvateatterin toiminnan uudelleen käynnistämisestä ja nuorekkaasta puistosta skeittiramppeineen ja kiipeilyseinineen."

Hervantalaisille ehdotukset esiteltiin Hervannan kirjastossa marraskuun lopussa. Tilaisuudessa sarjakuvataiteilija Otso Höglund piirsi reaaliajassa raadin ehdotuksia, jotta myös suomea heikosti puhuvat ymmärtäisivät ne. Kun ehdotukset esiteltiin Tampereen kaupunginvaltuustolle joulukuun alussa, niitä oli vastaanottamassa neljä apulaispormestaria ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Nyt Lehtonen seuraa muiden raatilaisten kanssa, mihin ehdotukset johtavat.

"Kaupungin päätöksenteko vie oman aikansa, eivätkä aloitteet välttämättä etene nopeasti. Alueviljelystä menen kuulemaan lisää huhtikuun tiedotustilaisuuteen. Jos ehdotus viljelystä toteutuu, Paula Lehtonen ja muut hervantalaiset voivat hakea salaattia, retiisiä ja porkkanoita omilta palstoilta kenties jo tulevana kesänä!"