Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Rauhan Puolesta -lehden numerossa 2/2013.

Viesti Yhdysvaltain presidentille George W. Bushille sekä varapresidentti Dick Cheneylle kuolevalta Irakin sodan veteraanilta Thomas Youngilta.

Kirjoitan tätä kirjettä Irakin sodan kymmenvuotisjuhlapäivänä veteraanikollegojeni puolesta. Kirjoitan tämän kirjeen Irakissa kuolleiden 4 488 jalkaväki- ja merijalkaväkisotilaan puolesta. Kirjoitan tämän kirjeen niiden satojentuhansien veteraanien puolesta, jotka ovat haavoittuneet, sekä niiden puolesta, joiden fyysiset tai henkiset haavat ovat tuhonneet heidän elämänsä. Minä olen yksi vakavasti haavoittuneista. Halvaannuin Bagdadissa Sadr Cityn kaupunginosassa kapinallisten väijytyksessä vuonna 2004. Elämäni lähestyy loppuaan. Olen tällä hetkellä saattohoidossa.

Kirjoitan tämän kirjeen niiden aviomiesten ja vaimojen puolesta, jotka ovat menettäneet oman puolisonsa. Kirjoitan myös vanhempansa menettäneiden lasten puolesta, niiden isien ja äitien puolesta, jotka ovat menettäneet poikiaan ja tyttäriään sekä niiden puolesta, jotka huolehtivat aivovammoista kärsivistä tuhansista veteraanikollegoistani. Kirjoitan tämän kirjeen myös niiden veteraanien puolesta, jotka ovat tappaneet itsensä traumojen ja itseinhon täyttäminä. Veteraanien itseinho on kehittynyt kaikesta siitä, mitä he ovat joutuneet näkemään, todistamaan ja kestämään Irakissa. Kirjoitan tämän kaikkien niiden jalkaväki- ja merijalkaväkisotilaiden puolesta, joista joka päivä yksi päättää lopettaa elämänsä. Kirjoitan tämän kirjeen kaikkien noin miljoonan kuolleen sekä lukemattomien haavoittuneiden puolesta. Kirjoitan tämän kirjeen meidän kaikkien puolesta. Sotanne on tuonut maailmaan pahoinvoivia ihmisiä, jotka viettävät loppuelämänsä loputtomassa surussa ja tuskassa.

Kirjoitan viimeisen kirjeeni teille, presidentti Bush ja varapresidentti Cheney. En kirjoita tätä siksi, että saisin teidät ymmärtämään, millaisia inhimillisiä ja moraalisia seurauksia olette saaneet aikaan valheillanne, joiden taakse olitte rahan- ja vallanhimonne naamioineet. Kirjoitan tämän kirjeen siksi, että ennen kuolemaani haluan minun, satojentuhansien veteraanikollegojeni, kaikkien maanmiesteni sekä satojen miljoonien ihmisten Irakissa ja Lähi-idässä saavan tietää, keitä te olette ja mitä olette tehneet. Voitte pakoilla vastuutanne, mutta meidän silmissämme olette molemmat syyllistyneet räikeisiin sotarikoksiin, ryöstöihin ja murhiin. Olette osallistuneet monen nuoren amerikkalaisen murhaan. Nämä nuoret ihmiset olivat kollegojani. Te varastitte heidän tulevaisuutensa.

Henkilökohtainen auktoriteettinne, miljoonien dollareiden varallisuutenne, pr-konsulttinne, etuoikeutenne ja valta-asemanne eivät voi piilottaa niiden takana olevaa henkistä tyhjyyttä. Lähetitte meidät sotimaan ja kuolemaan Irakiin sen jälkeen kun te, varapresidentti Cheney, välttelitte asevelvollisuutenne suorittamista Vietnamissa, ja te, presidentti Bush, karkasitte Yhdysvaltain kansalliskaartista. Pelkuruutenne ja itsekkyytenne on todistettu jo vuosikymmeniä sitten. Ette olleet halukkaita ottamaan riskiä uhrataksenne oman henkenne kansakuntamme puolesta. Sen sijaan lähetitte satojatuhansia nuoria miehiä ja naisia uhrattaviksi julmassa sodassa. Tämä käsky on vaatinut yhtä paljon ajatustyötä kuin roskien poisvieminen.

Liityin Yhdysvaltain liittovaltion armeijaan syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 tapahtuneiden hyökkäysten jälkeen. Liityin, koska halusin iskeä takaisin niitä vastaan, jotka hyökkäsivät maahamme ja tappoivat noin 3 000 maanmiestäni. En liittynyt armeijaan hyökätäkseni Irakiin, joka ei ollut millään tavoin osallisena kyseisessä hyökkäyksessä. Irak ei myöskään uhannut sotilaallisesti yhtäkään naapurimaistaan, puhumattakaan Yhdysvalloista. En liittynyt armeijaan "vapauttaakseni" irakilaisia tai hävittääkseni maasta myyttiset joukkotuhoaseet tai istuttaakseni "demokratianne" Bagdadiin tai Lähi-itään. En liittynyt armeijaan jälleenrakentaakseni Irakia, mikä teidän mukaanne maksaisi itsensä takaisin sieltä saaduilla öljytuloilla. Tämä sota on maksanut Yhdysvaltain valtiolle yli 3 biljoonaa dollaria. En missään tapauksessa liittynyt armeijaan, jotta maatamme uhkaava sota voitaisiin ennaltaehkäistä. Tällainen sodankäynti on kansainvälisen oikeuden vastaista. Nyt tiedän myös, että ollessani taistelemassa Irakissa tuin idiotismianne ja tekemiänne rikoksia. Irakin sota oli Yhdysvaltain historian suurin strateginen virhe. Se tuhosi valtatasapainon Lähi-idässä. Tilalle saatiin korruptoitunut ja brutaali, Iraniin myötämielisesti suhtautuva hallitus, joka vakiinnutti valtansa kidutuksilla, kuolemanpartioilla ja terrorilla. Iranista tuli Lähi-idän suurvalta. Irakin sota oli moraalinen, taloudellinen, strateginen ja sotilaallinen virhe – miltään kannalta katsottuna sotaa ei voi pitää onnistuneena tai siihen ryhtymistä oikeutettuna. Ja te, presidentti Bush ja varapresidentti Cheney, aloititte Irakin sodan. Siispä teidän on myös vastattava sen seurauksista.

En olisi kirjoittanut tätä kirjettä, jos olisin haavoittunut Afganistanissa taistelussa niitä vastaan, jotka maahamme syyskuun 11. päivänä hyökkäsivät. Jos olisin haavoittunut siellä, olisin varmasti yhtä masentunut fyysisen tilani ja lähestyvän kuolemani johdosta, mutta samanaikaisesti arvostaisin sitä, että vammani ovat seurausta omista päätöksistäni puolustaa maatani, jota rakastan. Vaikka makaisin vuoteessani kipulääkkeillä huumattuna ja tuntisin elämäni haihtuvan pois kuten nyt käy, minun ei tarvitsisi käydä sisäistä kamppailua sen tosiasian kanssa, että sadattuhannet ihmiset, mukaan lukien lapset ja minä itse, tekivät uhrauksia loputtoman ahneutenne takia. Teidän motiivinne oli rakentaa henkilökohtaisia suhteita Saudi-Arabian öljyšeikkien kanssa, jotta päättömät visionne imperiumistanne voisivat toteutua.

Minä olen, aivan kuten monet muut sodassa vammautuneet sotaveteraanit, kärsinyt puutteellisesta ja osaamattomasta hoidosta. Olen huomannut, samoin kuin useat veteraanikollegani, etteivät fyysiset ja psyykkiset ongelmamme kiinnosta teitä, eikä varmaan muitakaan poliitikkoja. Meitä käytettiin hyväksi. Meidät petettiin. Nyt meidät on hylätty. Te, presidentti Bush, teeskentelette olevanne kristitty. Mutta eikö valehteleminen ole syntiä? Eikö murha ole syntiä? Eivätkö varastaminen tai itsekkäät päämäärät ole syntiä? Minä en ole kristitty. Mutta uskon kristilliseen arvopohjaan. Väitän, että sen vähän, mitä teette omille veljillenne, teette lopulta itsellenne, omalle sielullenne.

Hetkeni on pian koittanut. Teidänkin hetkenne tulee aikanaan. Toivon, että päädytte oikeuden eteen. Mutta kaikkein eniten toivon, että ymmärrätte moraalisella tasolla sen, mitä olette tehneet niin minulle kuin myös monille muille, jotka olisivat ansainneet elämän. Toivon, että ennen kuin aikanne maan päällä loppuu, niin kuin minun on nyt loppumassa, kasvatte vahvoiksi ihmisiksi, jolloin voitte avoimesti pyytää anteeksi sekä amerikkalaisilta että kaikilta muilta ihmisiltä maailmassa, erityisesti kaikilta irakilaisilta.

Kirjoittaja on 33-vuotias saattohoidossa oleva Irakin sodan veteraani, joka halvaantui vuonna 2004. Young kuului ensimmäisiin Irakin sotaa avoimesti vastustaneisiin veteraaneihin, ja hän tuli tunnetuksi vuonna 2007 julkaistusta dokumentista Body of War. Halvaantumisensa jälkeen Young on suunnitellut ajoittain itsemurhaa, mutta luopui ajatuksesta, jotta ihmiset voisivat soittaa hänelle tai käydä hänen luonaan jättämässä hyvästejä. Suomentanut Erkka Laitinen.