Anwar Abujeshilla, 25, on suuri haave. Vielä vuosi sitten hän ei tiennyt sirkuksesta mitään, mutta nyt hän haaveilee perustavansa Syyriaan maan ensimmäisen sirkuksen.

Abujesh vetää joka arkipäivä yhdessä Mohammad Qusam Guzlanin, 20, ja Khaled Shubatin, 22, kanssa kahta poikien sirkusryhmää syyrialaisten Za'atrin pakolaisleirillä Pohjois-Jordaniassa.

"Omassa sirkuksessani olisi taikureita, akrobaatteja ja norsuja tasapainoilemassa isossa teltassa", Abujesh suunnittelee.

Kirkon Ulkomaanapu aloitti humanitaarisen työn Za'atrin pakolaisleirillä syksyllä 2012. Pian Ulkomaanavun työntekijät saivat ajatuksen, että sirkuskoulu voisi tarjota nuorille paikan, jossa voisi purkaa sodasta ja pakolaisuudesta aiheutuneita traumoja.

Tyttöjen ja poikien sirkus erillään

Loppuvuodesta 2012 palestiinalainen Nablus Circus School aloitti sirkustunnit Ulkomaanavun tiloissa, ja viime vuonna suomalainen Sirkus Magenta jatkoi sirkuskoulun pyörittämistä kahdeksan kuukauden ajan. Viime marraskuun puolivälistä lähtien tunnit ovat pyörineet syyrialaisohjaajien johdolla.

Päivittäin noin 40 nuorta syyrialaispakolaista harjoittelee akrobatiaa, jonglöörausta, yksipyöräisellä ajamista ja diabolo-hyrrän hallintaa. Tyttöjen ja poikien suorakaiteen muotoiset, vaaleat harjoitusteltat seisovat vierekkäin ja hallitsevat Ulkomaanavun aidattua alueetta Za'atrin pakolaisleirin 4. piirissä.

Harjoitustelttojen lattia on betonia, jonka päällä on solumuovimatto. Kuperkeikkkoja, voltteja ja muita hyppyjä harjoitellessaan nuoret käyttävät hyppypatjaa, joka on tehty sullomalla tavallisia patjoja paksuksi kasaksi pressukankaan sisään.

Tyttövauvan isäksi pakolaisleirillä

Anwar Abujesh aloitti ensin poikien sirkusryhmien apulaisohjaajana, mutta Magentan lähdön jälkeen hän on ollut poikien pääohjaaja. Hän sanoo, että sirkusohjaajan työ on rankkaa, mutta antoisaa.

Abujesh on asunut Za'atrin leirissä puolitoista vuotta, ja aivan äskettäin hänestä tuli tyttövauvan isä.

Abujesh sanoo sirkuksen tehneen hänestä uuden ihmisen - sisäisesti ja ulkoisesti. "Aiemmin pukeuduin kauluspaitoihin ja siisteihin housuihin ja olin ylimielinen. Nyt olen paljon yksinkertaisempi mies", hän selittää.

"Nauran enemmän kuin ennen"

Myös Fatima Hariri, 19, - yksi tyttöjen sirkusryhmän kolmesta ohjaajasta - kertoo sirkuksen muuttaneen häntä ihmisenä, parempaan suuntaan.

"Olen tutustunut uusiin ihmisiin. Nauran paljon enemmän kuin ennen", Hariri toteaa.

Haririn lisäksi tyttöjen sirkusryhmiä ohjaavat Wafaa Salamat, 17, ja Muna Rifai, 18.

Ohjaajien mukaan sirkuskoulu on tärkeä monelle pakolaisnuorelle, sillä leirillä ei aina ole tarpeeksi tekemistä. Koulut toimivat kahdessa vuorossa, ja koulupäivät ovat vain muutaman tunnin mittaisia. Läheskään kaikki kouluikäiset syyrialaispakolaiset eivät käy koulua.

Anwar Abujesh, joka entiseltä ammatiltaan on matematiikanopettaja, kertoo huolehtivansa, että hänen sirkusryhmiensä oppilaat menevät kouluun.

"Jos he eivät käy koulua, he eivät pääse sirkustunneille."

Sirkus lisää itsevarmuutta

Sirkusharjoitukset parantavat nuorten fyysistä kuntoa, mutta kohottavat myös itsetuntoa ja luottamusta toisiin ihmisiin. Sirkustemppujen äärellä pakolaisleirin arkikin unohtuu.

Anwar Abujeshin mukaan muutamien oppilaiden huono käytös häiritsi aluksi tuntien vetämistä, mutta nyt nämäkin nuoret ovat oppineet keskittymään tekemiseen.

Tyttöjen ohjaajat ovat huomanneet oppilaittensa rohkaistuneen.

Puoli vuotta sitten 14-vuotias Hala Zoubi oli niin ujo, ettei suostunut sirkustunnilla liikkumaan muiden nähden ja purskahti itkuun tuon tuosta. Nyt hän on innostunut akrobatiasta ja hänestä on tullut reippaampi.

"Minusta on tullut vahvempi", hän sanoo. "Isona haluan olla lääkäri."

Tyttöjen teltan ikkunat teipattiin kiinni

Useimmat syyrialaispakolaiset Za'atrissa ovat kotoisin Etelä-Syyrian Daraasta. Seudun asukkaat eivät ole yhtä korkeasti koulutettuja kuin syyrialaiset suurissa kaupungeissa. Monet ajattelevatkin hyvin konservatiivisesti esimerkiksi siitä, mitä tyttöjen on sopivaa tehdä ja miten näiden pitää käyttäytyä.

Tytöillä on oma harjoitustelttansa, jonka ikkunat on teipattu kiinni. Teltan ympärille on rakennettu mustasta muovista aita, jotta pojat eivät voisi tirkistellä tyttöjen telttaan. Tyttöjen sirkusryhmät eivät myöskään voi esiintyä pojille tai miehille.

Monet vanhemmat vastustivat aluksi tyttäriensä sirkusharrastusta. Mutta heidän mielensä muuttui, kun he pääsivät näkemään esityksen. Kirkon Ulkomaanapu on järjestänyt vanhemmille myös keskustelutilaisuuksia, joissa heille on kerrottu sirkuskoulusta.

"Nyt vanhempani ajattelevat, että sirkusteltta on paikka, jossa voimme unohtaa leirin kireän ilmapiirin ja jossa voimme nauraa ja pitää hauskaa", Muna Rifai kertoo.

Tavoitteena päästä esiintymään yleisölle

Ohjaajat ja muut aikuiset korostavat sirkuksen sosiaalista ja henkistä puolta. Useimmille oppilaille harjoitukset kavereiden seurassa ovat kuitenkin ennen muuta ohjattua leikkimistä, jossa voi oppia tekemään näyttäviä temppuja. Erityisesti yksipyöräisellä.

Kaikkien toive on päästä esiintymään, vaikkapa jonkun Za'atrin koulun oppilaille. Mutta ennen kuin pakolaisleirillä voi järjestää esiintymisen, tarvitaan erilaisia lupia ja turvallisuussuunnitelmia.

Pojat pitävät jokaisen viikon päätteeksi sirkusesityksen harjoitusteltassaan. Yleisönä on toisinaan Kirkon Ulkomaanavun henkilökuntaa, usein ei ketään. Jos Ulkomaanapu saa vieraita, poikien sirkusryhmät haluavat ehdottomasti näyttää osaamistaan vieraille.

Adnan Askar, 14, Mohammad Al-Raba'iy, 15 ja Mohammad Al-Zoubani, 15, olisivat valmiita tulemaan sirkusharjoituksiin joka ikinen päivä.

He sanovat pystyvänsä tekemään vaikutuksen yleisöön tempuilla, jotka ovat oppineet.

Jos Anwar Abujesh tulevaisuudessa perustaa Syyrian ensimmäisen sirkusryhmän, esiintyjistä moni lienee saanut ensimmäisen sirkusinnostuksen pistoksen Za'atrissa. Monet pakolaisnuoret haaveilevat ammatista sirkuksen parissa.

"Haluamme jatkaa sirkuksessa sittenkin, kun palaamme Syyriaan", myös Muna Rifai kiteyttää.