Shukri Ismail pakeni Somalian väkivaltaisuuksia Yhdysvaltoihin vuonna 1988. Seitsemän vuotta myöhemmin hän palasi jälleenrakentamaan Somaliasta irtautunutta Somalimaata, joka odottaa edelleen itsenäisyytensä tunnustamista.

Väkivallan raunioittaman maan nähdessään Ismail huolestui etenkin nuorista, jotka olivat sotien ja pakolaisuuden vuoksi jääneet ilman koulutusta ja työtä.

Hän perusti kolmen muun somalimaalaisen kanssa Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) -järjestön, joka alkoi kouluttaa nuoria.

"Ajattelin, että Somalimaa on menettänyt kokonaisen sukupolven sodille ja että ainakin voisin pelastaa seuraavan sukupolven", Ismail muistelee.

Nykyisin CLHE ylläpitää ammattikouluja eri puolilla maata, edistää perusterveydenhuoltoa ja naisten asemaa, suojelee ympäristöä ja kehittää väestön elinkeinomahdollisuuksia.

Tukea järjestö saa muun muassa suomalaiselta Solidaarisuudelta, jonka vieraana Ismail tällä viikolla kävi Suomessa.

Nuoret riskiryhmässä

15 vuoden aikana CLHE:n koulutuksiin on osallistunut tuhansia nuoria. Käytännön ammattitaitojen lisäksi kouluissa opetetaan lukemista ja laskemista ja annetaan esimerkiksi hiv- ja ympäristövalistusta sekä rauhankasvatusta.

Esimerkiksi Solidaarisuuden tukemassa CLHE:n koulutushankkeessa vuosina 2006–2009 koulutetuista oppilaista 53 prosenttia on työllistynyt. Se on hyvin maassa, jossa miesten työttömyysprosentti on 80.

Ismailin mukaan nuorten koulutus on erityisen tärkeää myös siksi, että siten heitä estetään joutumasta väärille teille. 

Somalimaan naapurimaissa riskejä on paljon: Somaliassa ovat vallassa islamistit, Etiopian somalialueilla taistelevat ONLF-kapinalliset, ja Somaliasta irtautuneessa Puntmaassa riehuvat merirosvot.

"Huolenaiheena on aina, lähtevätkö nuoret heidän joukkoihinsa ja miten saada heidät pysymään Somalimaassa", Ismail sanoo.

Tyttöjen silpominen häviää hitaasti

Nuorten lisäksi erityistä huomiota kaipaavat Ismailin mukaan Somalimaan naiset, joiden asema on heikko. Tyttöjen koulunkäynti keskeytyy usein avioliiton vuoksi, ja naisten on vaikea päästä mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Suurin osa naisista on lukutaidottomia, mikä on Ismailin mukaan yksi suurimmista ongelmista.

CLHE kouluttaa naisia ja kampanjoi myös tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamaksi muun muassa kouluttamalla opettajia ja terveydenhoitohenkilökuntaa sekä ottamalla uskonnollisia johtajia mukaan valistustyöhön. Yli 90 prosenttia somalimaalaistytöistä silvotaan 6–9-vuotiaana.

"Kampanja on edennyt hyvin, mutta perinne on syvään juurtunut ja sitä on vaikea poistaa. Silpominen on statuskysymys. Yksikään äiti ei halua satuttaa lastaan, mutta kaikki haluavat lapsilleen hyvän aseman. Silvottu tyttö pääsee naimisiin ja saa hyvän aviomiehen", Ismail kertoo.

Sota nosti naiset esiin

Ismail itse on saavuttanut poikkeuksellisen paljon vaikutusvaltaa ollakseen somalimaalainen nainen. Hän kasvoi yhdeksänlapsisessa perheessä, mutta sai mahdollisuuden kouluttautua sairaanhoitajaksi ja kätilöksi.

Hän on myös ollut mukana Somalimaan vaalikomissiossa ainoana naisena ja on edelleen jäsen demokratiaa edistävän African Democracy Forumin hallintokomiteassa. Vahvana naisena oleminen ei ole aina ollut helppoa.

"Somalimaassa arvostetaan naisia, mutta perinteiden ja normien muuttaminen on vaikeaa. Naisen on näytettävä, että hän pystyy tekemään työn yhtä hyvin tai paremmin kuin mies. Se oli minullekin haaste", Ismail kertoo.

Naisten asema on kuitenkin alkanut hitaasti parantua. Esimerkiksi viime kesän vaaleissa Somalimaa sai ennätykselliset kolme naisministeriä parinkymmenen miehen joukkoon. Naisten rooli on muuttunut muun muassa sodan ja miesten työttömyyden vuoksi, sillä heidän on pitänyt ryhtyä perheidensä elättäjiksi. Miehille tilanne ei ole helppo.

"He kokevat, että heidän pitäisi olla naisten tilalla. Mutta naiset ovat tulleet esiin enkä tiedä, haluavatko he mennä enää takaisin. He ovat nähneet potentiaalinsa", Ismail sanoo.

Tavoitteena itsenäisyys

Ismail suhtautuu Somalimaan tulevaisuuteen optimistisesti. Maa on hänen mielestään kehittynyt hyvin siihen nähden, mikä oli aloituspiste.

"Ensin olimme sodassa diktaattoria vastaan, sitten itseämme vastaan. On mahtavaa, että olemme päässeet siitä. Meillä on myös rauhanomainen hallitus ja meillä on ollut menestyksekkäitä vaaleja. Olemme näyttäneet, mistä rauhassa ja demokratiassa on kyse", Ismail sanoo.

Somalimaa kuitenkin painii edelleen köyhyys- ja työttömyysongelman kanssa. Kehitystä hidastaa sekin, että maa ei saa virallista kehitysapua, koska yksikään maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.

Ismail uskoo, että syynä on osittain kansainvälisen yhteisön usko Somalian ja Somalimaan uudelleenyhdistymiseen. Hän kuitenkin toivoo, että Somalimaan yritykset pysyä vakaana maana palkittaisiin.

"Olemme osoittaneet, että voimme selviytyä, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä. Haluamme olla osa muuta maailmaa. Nyt pallo on kansainvälisellä yhteisöllä."

Lisätietoa CLHE:stä: http://candlelightsomal.org/

Lisätietoa Solidaarisuuden työstä Somalimaassa: http://www.solidaarisuus.fi/tyomme/somalimaa/