Suomalaiset eläkevakuutuslaitokset, Kirkon eläkerahasto ja pankit ovat sijoittaneet joko suoraan tai epäsuoraan suomalaisvaroja ydinaseita valmistaviin yhtiöihin, ilmenee rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finlandin raportista Suomen asevienti 2010.

SaferGlobe huomautti eläkevakuutuslaitosten sijoituksista ydinaseyhtiöihin jo kaksi vuotta sitten. Verkoston tutkimuskoordinaattori Jarmo Pykälä ihmetteleekin, ettei tilanne ole muuttunut.

Suomen suurin eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on viime vuosina sijoittanut eläkevaroja suoraan kolmeen ydinaseita tuottavaan yhtiöön, jotka ovat hollantilainen EADS (European Aeoronautic Defence and Space Company), brittiläinen BAE Systems ja italialainen Finmaccanica.

Kuntien eläkevakuutus Keva, Kirkon eläkerahasto ja Nordea ovat sijoittaneet ydinaseita valmistaviin yhtiöihin epäsuorasti. SaferGloben raportissa yhtenä sijoittajana mainittu Ammattiliitto Pro on Yle uutisten mukaan kieltänyt sijoitukset ydinaseyhtiöihin.

Kaikki kolme yhtiötä löytyvät Norjan valtion eläkerahaston Eettisen neuvoston ja Dan Watchin mustalta listalta. Yhtiöt löytyvät myös tuoreen ydinaseteollisuuden rahoitusta käsittelevän Don't bank on the bomb -raportin yhtiölistauksesta.

Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske valittaa sitä, ettei kansainvälinen lainsäädäntö ota yksiselitteistä kantaa ydinaseiden käytön kieltoon. "On totta, että YK:n sopimukset kieltävät yleisesti ydinaseiden käytön, mutta sallivat kuitenkin tähän poikkeuksen eli kielto ei ole tältä osin yksiselitteinen", Hyrske perusteli kommentissaan SaferGloben raporttiin.

Suomen asevienti kasvussa

Vuonna 2010 Suomen aseviennin arvo oli lähes 60 miljoonaa euroa. Vaikka viennin arvo oli lähes kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2009, asevienti on kasvanut koko 2000-luvun ja viime vuoden joulukuussa hallitus myönsi Patrialle vientiluvan yli sadan miljoonan euron arvoiselle kranaatinheitinjärjestelmälle Saudi-Arabiaan.

EU-maihin suuntautunut vienti laski runsaaseen puoleen kokonaisviennistä ja unionin ulkopuolelle suuntautunut vienti kasvoi viidenneksen. Asevienti Lähi-itään on kasvussa ja sen osuus lähestyy kymmentä prosenttia.

Suomalaisia aseita, sotatarvikkeita tai sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvaa kaksoiskäyttöteknologiaa vietiin vuonna 2010 kaikkiaan 99:ään maahan. Näistä maista 55 on SaferGloben raportissa määritelty "harmaan listan" maiksi.

Listan maissa on konflikteja tai korkea väkivaltakuolleisuus, vakavia ihmisoikeusongelmia tai puutteita demokratiassa.

Harmaan listan arviointiperustana on käytetty EU:n sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin yhteisen kannan kahdeksaa kriteeriä. Harmaan listan maita ovat muun muassa Ukraina, Valko-Venäjä, Egypti, Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Irak, Iran ja Syyria