”Asekauppa on aihe, joka ei jätä ketään kylmäksi, paitsi kirjaimellisesti tuotteiden tuntemattomat, usein siviiliuhrit.” Tämä edesmenneen Matti Wuoren lainaus aloittaa SaferGlobe Finlandin raportin Suomen asevienti 2008. Lainaukseen kiteytyy myös hyvin asekaupan karu todellisuus, joka usein halutaan kiertää.

Suurin osa aseviennistä suuntautuu Itä-Aasiaan, Eurooppaan ja Läni-itään. Kiina on suurin yksittäinen aseiden ostaja, seuraavina tulevat Intia, Arabiemiirikunnat, Etelä-Korea ja Kreikka.

Suomessa sotatarvikkeiden ja -teknologian vientiin myönnettiin vuonna 2008 kaikkiaan 240 vientilupaa, yhteisarvoltaan noin 337 miljoonaa euroa. Toteutuneen aseviennin arvo oli 93,26 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edellisvuoteen 25 prosenttia.

Myös Suomen asevienti on ollut kasvu-uralla. Vuosina 2004-2008 maamme asevienti kasvoi 32 prosenttia verrattuna ajanjaksoon 1999-2003. Viimeisen kymmenen vuoden aikaisen aseviennin arvo on ollut noin 600 miljoonaa euroa.

Suurin osa aseviennistä, 58 prosenttia, suuntautui EU-maihin ja viidennes muihin eurooppalaisiin maihin. Pohjois-Amerikan osuus oli 15 ja Lähi-idän viisi prosenttia. Muiden maiden osuus oli kaksi prosenttia aseviennistä. Merkittävin suomalainen asevientiyritys on Patria.

Ihmisoikeusloukkaukset eivät estä asevientiä

Suomen asevientiä säädellään lailla ja asetuksella sekä kansainvälisillä sopimuksilla, joista tärkein on EU:n aseviennin käytännesääntö. Vienti on luvanvaraista ja lupaa hartikkaessa kiinnitetään huomiota muun muassa vastaanottajamaan tilanteeseen, erityisesti ihmisoikeustilanteeseen, vientimaahan kohdistuviin asevientikieltoihin ja kansainvälisiin asevientiä koskeviin periaatteisiin.

Ongelmallisissa lupahakemuksissa perussuhtautumisena tulisi olla pidättäytyminen vientiluvan myöntämiseen. Vuonna 2008 vientilupia evättiin ainoastaan kolme kappaletta. Ne koskivat Sri Lankaan, Brasiliaan ja Venäjälle suuntautuvaa vientiä.

Näistä kolmesta maasta Brasiliaan ja Venäjälle myös myönnettiin vientilupia siviiliaseiden patruunoille huolimatta siitä, että kummassakin maassa on korkea väkivaltakuolleisuus. Lisäksi Venäjä oli vuonna 2008 osallisena asellisessa konfliktissa ja maan ihmisoikeustilanne on heikko.

Erityisen antoisa asevientiraportissa on aseviennin harmaa lista, joka perustuu  SaferGloben omaan arviointijärjestelmään. Arvioinnissa vientimaat luokitellaan aseellisten konfliktien, demokratian ja ihmisoikeusten kunnioittamisen sekä maan kehittyneisyyden mukaan. Lisäksi arvioinnissa on otettu huomioon YK:n ja EU:n asevientikiellot.

Harmaalla listalla on kaikkiaan 30 valtiota. Listan valtioista Afganistan oli vuonna 2008 sodassa, Israel, Intia, Peru, Thaimaa, Turkki ja Yhdysvallat olivat osallisina konflikteissa. Kiinaan kohdistui EU:n asevientikielto ja ihmisoikeusrikkomuksia oli muun muassa Egyptissä, Kazakstanissa, Omanissa, Saudi-Arabiassa ja Tunisiassa.

Toinen mielenkiintoinen listaus SaferGloben raportissa käsittelee tilapäisiä esittelyvientejä. Niissä on kyse asehankintoihin liittyvistä sotatarvikkeiden viennistä esittely- ja testauskäyttöön. Kyse ei ole kansainvälisiin aseteknologian messuihin osallistumisesta vaan kahdenvälisestä toiminnasta.
Esittelyvientilupia on myönnetty muun muassa Algeriaan, Arabiemiirikuntiin, Jordaniaan, Libyaan, Marokkoon, Meksikoon, Tunisiaan, Omaniin ja Quatariin. Esittelyviennit eivät automaattisesti johda varsinaisten vientilupien hakemiseen, mutta ei niitä myöskään tehdä pelkästä tuotteiden esittelemisen ilosta.

”Olisi erittäin epätodennäköistä, että esimerkiksi Patria investoisi merkittäviä summia esittelyyn, jos se ei uskoisi myöhemmin saavansa myös vientilupaa”, raportissa päätellään.