Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Lapsen Maailma -lehdessä 9/2013. Tilaa lehti täältä.

Kuukautisten alkaminen voi olla intialaistytölle iso katastrofi. Kouluissa ei anneta lainkaan seksuaalivalistusta, ja harvassa perheessä puhutaan sukupuoliasioista. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ei puhuta edes samanikäisten ja samaa sukupuolta olevien kavereiden kesken.

Kaupungeissa asuvat nuoret saavat tietoa esimerkiksi netin välityksellä, mutta maaseudun syrjäkylissä asuville nuorilla on usein hyvin rajalliset mahdollisuudet käyttää tietokonetta ja nettiä.

"Koska veri tuli paikasta, josta ei sopinut puhua, en uskaltanut kertoa asiasta kenellekään. Sitten äiti näki veren ja selitti, mistä oli kyse."

"Luulin, että olen vakavasti sairas. Koska veri tuli paikasta, josta ei sopinut puhua, en uskaltanut kertoa asiasta kenellekään. Sitten äiti näki veren ja selitti lyhyesti, mistä oli kyse", muistelee Janvi Devi, 19, kuusi vuotta sitten alkaneista kuukautisistaan ihan kuin kertoisi hindutemppelissä piipahtamisesta koulumatkalla.

Avointa keskustelukulttuuria

Janvi asuu Pohjois-Intiassa Varanasin kaupungin lähellä Kanarin kylässä. Tämä reipas ja sanavalmis tyttö on yksi kylänsä nuorisokeskuksen vapaaehtoisista, jotka on koulutettu vertaisohjaajiksi kertomaan nuorille seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista.

"Muutos on ollut valtava. Kaksi vuotta sitten en olisi ikinä uskonut, että voin keskustella vanhempienikin kanssa seksiin liittyvistä asioista avoimesti. He kannustavat minua vapaaehtoistyössäni."

Ilman nuorisokeskuksen viikoittaisia luento- ja keskustelutilaisuuksia kylän nuorten tietämys seksuaaliterveydestä olisi vähäistä.

"Kuukautiset, ehkäisy, syntyvyyden säännöstely, hiv ja siltä suojautuminen ovat perusaiheitamme. Alle 18-vuotiaiden avioliitot ovat maaseudulla ongelma, vaikka virallinen avioitumisikä on 18 vuotta", Janvi kertoo.

Kylän nuoret keskustelevat seksuaalisuuteen liittyvistä asioista nykyään avoimesti kaveripiirissään.

"Kysehän on aivan luonnollisesta asiasta. Meidän kulttuurissamme siitä vain ei ole totuttu puhumaan. Tieto vähentää pelkoja ja auttaa meitä pitämään parempaa huolta itsestämme", nuoret sanovat.

Nuorisoystävällistä terveydenhoitoa

Intian nuorten ongelma etenkin maaseudulla on yleensä terveyspalvelujen puute, erityisesti nuorisoystävällisten terveyspalvelujen puute ja mahdollisuus hakeutua samaa sukupuolta olevan lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle.

"Tilanne on muuttunut huomattavasti paremmaksi viime vuosien aikana", sanoo Varanasissa työskentelevä hanketyöntekijä Vinod Pradhan.

Hän työskentelee intialaisessa äitien ja lasten terveysasioihin erikoistuneessa MAMTA -kansalaisjärjestössä (Health Institute for Mother and Child). Se aloitti vuonna 2008 Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n kanssa kolmevuotisen hankkeen, jossa kehitettiin nuorisoystävällisiä terveyspalveluita ja testattiin niitä neljässä maaseututerveyskeskuksessa.

"Hanke oli erittäin onnistunut. Saimme erinomaista palautetta pilottikylissä", Vinod kertoo.

Koska malli osoittautui toimivaksi, palvelu laajennettiin vuosina 2011–2012 kattamaan kymmeniä terveyskeskuksia Uttar Pradeshin ja Karnatakan osavaltioissa.

"On merkittävää, että julkinen terveydenhoito on saatu sitoutumaan kehittämäämme malliin."

Hanke jatkuu ainakin vuoteen 2015 asti. Nyt keskitytään kehittämään kyläyhteisöjen terveysneuvontaa yhteistyössä koulujen ja kyliin jalkautuvien terveysneuvojien kanssa. Päärahoitus tulee Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista.

Aikuisiakin ujostutti alussa

Tulokset ovat vaikuttavia, mutta niihin ei ole päästy täysin ongelmitta.

"Onnistuminen riippuu siitä, miten meidät ja ideamme otetaan vastaan maalaiskylissä", Vinod sanoo.

Alkuvaiheessa kohdekylissä järjestettiin useita tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joihin kutsuttiin kylän vanhimpia ja opettajia.

"Jonkin verran epäiltiin, onko nuorille järkevää puhua seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista, mutta keskustelemalla saimme laajan tuen toiminnalle."

Maalaiskylissä vapaaehtoistyöntekijöiksi koulutettiin nuorten lisäksi myös vanhempia naisia.

"Aluksi tuntui hyvin kiusalliselta edes kuulla puhuttavan seksiasioista. Opimme kuitenkin itsekin uutta ja tajusimme, että nuorten pitää oppia", kertovat Kanerin kylän nuorisokeskuksen vapaaehtoistyöntekijät Shailja Updaiya ja Gumala Devi.

Puhumattomuuden ketju katkeaa

Osa keskukseen kokoontuneista nuorista myöntää, ettei seksuaalisuudesta puhuminen edelleenkään onnistu omien vanhempien kanssa. Myös naapurikylissä asuvat sukulaiset ja ystävät suhtautuvat varauksellisesti avoimeen keskusteluun aiheesta, josta yleensä on totuttu vaikenemaan.

"Meidän lapsemme saavat paremmat lähtökohdat elämälleen myös seksuaaliterveysasioissa. Emme toista vanhempiemme virheitä, vaan aiomme puhua lastemme kanssa avoimesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista", nuoret vakuuttavat.

He uskovat parempaan tulevaisuuteen.

"Tieto ja koulutus sekä ymmärrys terveydestä auttavat Intiaa ja intialaisia kehittymään. Parempi terveys tuo paremman tulevaisuuden kaikille."