Länsimaissakin tunnetuksi tulleen satelliittikanavan al-Jazeeran ja Yhdysvaltain vastikään Lähi-itään perustaman al-Hurran edustajat väittelivät torstaina Helsingissä arabimedian ammattimaisuudesta, objektiivisuudesta ja toistensa rooleista IPS:n ja ulkoministeriön järjestämässä paneelikeskustelussa.

Arabimaailman valtiojohtoiseen mediakulttuuriin iski vuonna 1996 särön itsenäinen, qatarilainen satelliittikanava al-Jazeera, arabiaksi “saari”. Afganistanin ja Irakin sodissa kanava uutisoi tapahtumista varsin erilaisesta näkökulmasta kuin CNN, ja sai lännessä kritiikkiä propagandasta ja terroristien videonauhojen esittämisestä.

Sittemmin arabisielujen arvoon heräsi myös Yhdysvallat, joka viime helmikuussa lanseerasi Lähi-idässä uuden, arabian kielellä “vapautta” tarkoittavan al-Hurra-kanavan. Kanavan missiona on edistää demokratiaa tuottamalla rehellisiä, täsmällisiä ja objektiivisia uutisia, kuten sen päätoimittaja Mouafac Harb määrittelee.

Torstaina näiden kahden kanavan edustajat kohtasivat harvinaisessa ulkoministeriön ja IPS-uutistoimiston järjestämässä paneelikeskustelussa Helsingissä. Paneeliin osallistui useita puhujia, mutta ilmapiiri täyteen pakatussa auditoriossa sähköistyi hetkittäin erityisesti silloin, kun nämä uuden uutisoinnin airuet ottivat mittaa toisistaan.

“Arabimedian ongelmana on, että perinteisesti ihmiset eivät tee eroa mielipidekirjoitusten ja uutisjuttujen välillä”, Mouafac Harb määritteli al-Jazeeraan viitaten. “Tarve objektiivisille uutisille on suuri. Arabimedialle Israel ja Irak ovat pakkomielle, ainoa sallittu aihe – me voimme kertoa asioista myös laajemmin, tehdä jutun esimerkiksi koulutuksesta. Me uskomme, että juuri vapauden puute aiheuttaa arabimaailman suurimmat ongelmat”, Harb painotti.

YK:n kehitysjärjestön UNDP:n raporttien valossa arabimaailman kehitys näyttää synkältä: kaikkien 22 arabimaan yhteenlaskettu bruttokansantuote on samaa suuruusluokkaa kuin yksin Espanjan, ja esimerkiksi arabimaihin tuotettu ulkomainen käännöskirjallisuus on viidennes pelkästään Kreikan vastaavista luvuista.

Tätä ei kiistä myöskään al-Jazeera-kanavan toimittaja Malek Triki. Triki pitää kuitenkin juuri al-Jazeeraa ja muita vastaavia, itsenäisiä arabikanavia parempina poliittisen kulttuurin muutoksen ja vapauden edelläkävijöinä kuin al-Hurraa. Yhdysvaltalaisella kanavalla on nimittäin myös kätketympi missio, eli korjata suurvallasta Lähi-idässä vallitsevia negatiivisia mielikuvia.

“Jos haluaa korjata imagoaan, tulisi ensin korjata politiikkaansa”, Triki huomautti, ja viittasi tutkimukseen, jonka mukaan myös eurooppalaisista valtaosa pitää Yhdysvaltoja ja Israelia suurena uhkana maailmanrauhalle. Trikin mukaan tiedotusvälineet heijastavat vain sitä, mitä niiden näköpiiriin levittäytyy. “Älä syytä peiliä, syytä omia kasvojasi”, hän välitti terveisensä Yhdysvaltoihin.

Terrorismi ei voi selittää kaikkea

Myös eri osapuolten esittämät vetoomukset objektiivisen journalismin puolesta herättivät auditoriossa keskustelua. Irakissa kahteen otteeseen työskennellyt Ylen kirjeenvaihtaja Tapani Hannikainen arvioi al-Jazeeran näkökulmia yhtä puolueettomiksi ja journalismin laatua yhtä ammattimaiseksi kuin läntisten medioiden, ja toi esiin myös kolikon toisen puolen:

“Monet läntiset kanavat raportoivat vain yhdestä tai kahdesta liittouman joukkojen kannalta keskeisimmästä alueesta, yksinkertaistavat liikaa terrorismin käsitettä ja sitovat sen tiettyihin henkilöihin. Kaikkea ei voi selittää globaalin terrorismin vastaisen taistelun kontekstissa.”

“Demokratian tulisi olla sisäsyntyistä, eikä ulkoa tuotua. Keinot demokratian istuttamiseen muutoin kuin rauhanomaisesti ovat epäonnistuneet, tämän olemme jo nähneet.”

Hannikaisen mukaan al-Hurran uutisointi, vaikkakin aikeissaan varmasti rehellistä, myötäilee Bushin näkökulmia. Monet kokevatkin Irakissa mylläävän propagandasodan voimapolitiikkana ja uuskolonialismina.

Kaupallisuuden objektiivisuus

Paneelikeskustelussa tiuhaan esiintynyt sana oli myös “consumerism”, kuluttajuus. Läntisten standardien mukaista journalismia leimaa kaikkialle levittäytyvä markkinatalous, joka herättää kiukkua arabimaailmassa: mainokset tunkeutuvat arkeen, ohjelmat tehdään niille joilla on rahaa, ja tärkeimmäksi arvoksi nousee nopea rikastuminen. Köyhille tilanne on traaginen, kuten kävi ilmi naisten asemaa valottaneen tohtori Awatef Abdel el-Rahmanin puheenvuorosta.

“Keskeinen kysymys on se, kenen asialla media on: sukupuolten tasa-arvon vai status-quon säilyttämisen ja markkinoiden kasvattamisen? Media välttää liian vaikeita puheenaiheita. Esimerkiksi köyhien, maalla asuvien naisten ongelmiin ei kiinnitetä mitään huomiota”, el-Rahman pohti. Arabimedian suurimmaksi ongelmaksi hän kuitenkin nimesi tasa-arvon puutteen ja konservatiiviset asenteet.

Al-Hurran Harb puolestaan käänsi kaupalliseen mediakulttuuriin kohdistetun kritiikin toisin päin:

“Mainosaika kanavilla maksaa melkoisia summia. Miten esimerkiksi al-Jazeera voi kritisoida kaupallisuutta, jos samaan aikaan bin-Laden saa ilmaista mainosaikaa aina kun haluaa?”

Median rooli arabimaailman kehityksessä –seminaarin järjestivät uutistoimisto IPS ja ulkoministeriö osana Tuhat ja yksi askelta –kampanjaa.

_______

Katso myös global.finlandin jutut aiheesta:
Arabimedia luo uutta poliittista kulttuuria
Arabimedia ja kymmenen vuoden kumous

Sananvapauden tiellä Arabimaiden media hapuilee kohti vapaampaa tiedonvälitystä. (Kehitys 09/2004)

al-Jazeera (engl.)
al-Hurra