Uskonnosta tehdään usein osa konfliktia, vaikka se ei olisi alkuperäinen syy erimielisyyksille. Sodan osapuolet pyrkivät vaikuttamaan tunteisiin käyttäen uskontoa osana propagandaa, totesi viestinnän professori Ullamaija Kivikuru uskonnot, propaganda, media -seminaarissa Helsingissä. Tilaisuudessa pohdittiin uskonnon ja median vaikutuksia Balkanin, Libanonin ja Indonesian kriiseihin.

Konfliktin aikana median vastuu totuudenmukaisen tiedon välittäjänä kasvaa. Professori Ullamaija Kivikurun mukaan toimittajan tehtävä on propagandan tunnistaminen ja tapahtumien esittäminen mahdollisimman monesta näkökulmasta. Hänen mielestään ainakaan Balkanin kriisin käsittelyssä tässä ei onnistuttu.

Entisen Jugoslavian tiedotusvälineet syyllistyivät Kivikurun mukaan propagandan levittämiseen. Kansanosat kiihotettiin toisiaan vastaan ja uskonnon merkitystä identiteetin määrittäjänä ylikorostettiin. Suomalainen media ei liioin pureutunut kriisin taustoihin, vaan tarjosi suppean näkökulman ja lyhyen aikavälin tietoa tapahtumista.

Hizbollahilla tehokas mediakoneisto Libanonista raportoinut Marika Kataja Suomen Tietotoimistosta kertoi islamilaisen Hizbollah-järjestön vaikuttavasta mediakoneistosta. Järjestön omistuksessa on muun muassa sanomalehti, radio- ja TV-kanava. Israel pystyi sodan aikana välittämään joitakin omia viestejään Hizbollahin Almanar-kanavalla, mutta ei onnistunut katkaisemaan TV-lähetyksiä missään vaiheessa, Kataja kertoi.

Katajan mukaan uskonto ei ole sodan syy, vaan ”argumenttisampo”, josta ammennetaan sopivia arvoja sodankäyntiin. Katajan mielestä uskontoa käytetään konflikteissa erojen korostamiseen ja yhtenäisyyden vahvistamiseen.

Indonesian ääriliikkeet saaneet runsaasti huomiota Indonesian islamilaiset ääriliikkeet ovat saaneet mediassa liikaa huomiota, kertoo pitkään alueella työskennellyt antropologi Anu Lounela. Vastoin tiedotusvälineiden antamaa kuvaa uskonnolla ei ole merkittävää roolia indonesialaisten arjessa.

Presidentti Susilo Bambang Yudhoyono on pyytänyt kansainvälistä mediaa kirjoittamaan hellävaroin Indonesiasta ja islamista. Lounelan mukaan hän viestitti Indonesian olevan ”tärkeä esimerkki rauhanomaisesta maasta, jossa ääriryhmät on saatu järjestykseen ja hyväksyvä islamilaisuus on vallallaan.”

Teologian tohtori Ari Hukari antoi seminaarissa ohjeita vieraista ilmiöistä raportointiin. ”Älä sano toisista ihmisistä asioita, joita et uskaltaisi sanoa heille kasvotusten. Anna heidän vastata siihen, mitä heistä sanotaan, jotta he voivat itse määritellä omat tuntemuksensa.”