Artikkeli on alun perin julkaistu Ympäristö-lehden numerossa 4/2013. Tilaa lehti täältä.

Nigerian parlamentin ympäristövaliokunta on syksyllä 2012 ensimmäistä kertaa vierailulla Nigerian suiston öljytuhoalueilla Riversin osavaltion Ogonimaassa Goin kylässä. Valiokunnan jäsenet katselevat, kun vanha nainen pesee kassavaa raakaöljyn likaamassa vedessä. He kysyvät naiselta, miksi hän pesee ruokaansa saastuneessa vedessä.

"Muuta vettä ei ole", nainen vastaa vaimeasti.

Kauhistelevat poliitikot antavat hänelle rahaa, noin 150 euroa. Samalla häntä kehotetaan pysymään poissa öljyvedestä.

Suistokiertueensa päätteeksi parlamentaarikot julistavat twitter-viestissä: "Te ette ole yksin, me liitymme taisteluunne." Maan poliitikot alkoivat havahtua, kun YK:n ympäristöjärjestö julkaisi runsas vuosi sitten raportin Ogonimaan ympäristön surkeasta tilasta.

Huomio öljyn varastamiseen

Alueen asukkaat ovat kuitenkin skeptisiä. Yksikään hallitus ei ole vielä tehnyt mitään deltan ympäristötuhon hoitamiseksi. Paitsi presidentti Jonathan Goodluckin hallinto: Se aloitti öljyministeriönsä johdolla YK-raportin jälkeen kansalaisille suunnatun kampanjan Lopettakaa öljyn varastaminen.

Totta onkin, että elinkeinonsa öljyntuotannon ja öljytuhojen takia menettänyt paikallisväestö varastaa raakaöljyä putkista. Siitä valmistetaan Biafran sodan aikaisilla laitteistoilla heikkolaatuista dieselöljyä, jota käytetään aggregaateissa ja autoissa. Toiminnan mittakaava on kuitenkin mitätön verrattuna Nigerian massiiviseen ja järjestäytyneeseen laittomaan öljybisnekseen. Bisneksen johdosta löytyy virkamies-, poliitikko- ja sotilaseliittiä sekä öljy-yhtiöiden ihmisiä.

Asukkaat epätoivoisia

Tarkastelemme Goin kyläpäällikkö Eric Doohin kanssa kylän raunioita valiokunnan vierailua seuraavana päivänä.

"Shell vetäytyy vastuusta ja väittää, että Goin öljytuhot johtuvat öljyä varastaneiden paikallisten nuorten sabotaaseista. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea kymmenien vuosien aikana puhkiruostuneista öljyputkista", hän sanoo.

Täällä ei voi elää. Äitini kuoli öljytuhojen aiheuttamaan astmaan, ja kärsin astmasta itsekin. Moni on saanut vaikeita iho-oireita öljyn saastuttamasta vedestä. Emme vaadi mahdottomia.

Kyläpäällikön mukaan kyläläiset vaativat, että ympäristö saneerataan ennalleen niin, että he voisivat palata. He tarvitsevat myös taloudellista tukea ja terveydenhoitoa, jotta pystyvät aloittamaan elämänsä alusta.

Saastuminen alkoi 1950-luvulla

Goin kylän öljytuho on kestänyt kauan. Öljyntuotanto alkoi vuonna 1958. Siitä asti jatkuvat öljyvuodot ovat sotkeneet kylälle tärkeää suistoluontoa. Välillä on sattunut öljypalojakin.

Vuonna 2004 kylän lähellä kulkenut Shellin öljyputki hajosi ja siitä vuotanut öljy tuhosi lopullisesti kylän ohi virtaavan joen. Öljy vei kalat sekä joesta että sen kalalammikoista. Ekosysteemille tärkeät mangrovemetsät kuolivat. Pohjavesi saastui. Kotieläinten pito, kasvinviljely ja hedelmien kasvatus kävivät mahdottomaksi. Vuoteen 2008 mennessä useimmat asukkaat olivat lähteneet evakkoon lähikyliin. Vireä pikku kylä leipomoineen kuoli.

Ollilaa toivotaan paikan päälle

"Olen vihainen ja väsynyt tähän taisteluun. Olemme käyneet oikeustaistelua Shelliä vastaan jo 14 vuotta. Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila olisi tervetullut tutustumaan tilanteeseen paikan päällä, sanoo kyläpäällikkö Eric Dooh.

Hän puristaa kädessään kovia kokenutta Nokian kännykkää. Se on vuonna 2009 lopetettu malli 5140i. Puhelin on hänen mielestään viimeinen kunnollinen Nokian työpuhelin: iskun- ja kosteuden kestävä. Dooh kokee taistelevansa kaikkien öljyntuotannosta kärsivien suiston kylien puolesta. Öljy-yhtiöt vain ovat liian mahtavia vastapelureja kylille.

"Yhtiöt ymmärtävät kyllä, etteivät ihmiset unohda. Mutta niillä on rahaa, aikaa ja parhaat lakimiehet. Maan hallituksesta ja virkamiehistä ei ole ollut öljy-yhtiöille vastusta.

Nigeria varoittava esimerkki

Nigerian öljyvuodot ovat suhteellisesti moninkertaiset verrattuna Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Pahimpina vuosina Nigeriassa sattui Nigerian öljyministeriön mukaan yli 500 vuotoa. Nigerialaisen Environmental Rights Action (ERA) -järjestön johtaja Nnimmo Bassey summaa:

"Nigeria on varottava esimerkki siitä, miten huonosti asiat voivat öljyntuotannon myötä pahimmillaan mennä. Nigerin deltan öljyteollisuuden oheiskaasun poltto tuottaa 13 prosenttia maailman kasvihuonepäätöistä. Ohi oheiskaasun poltossa yltää vain Venäjä", arvioi Bassey.

Shellin entisen ympäristötutkimusjohtajan Bopp van Desselin mukaan yhtiö ei ole noudattanut deltalla edes omia standardejaan.

Shell oli jo oikeudessa

Goin kohtaloa on puitu pitkään hollantilaisessa tuomioistuimessa Haagissa. Tammikuussa oikeusistuin vapautti Shellin Goin ympäristötuhoista. Se katsoi niiden aiheutuneen kyläläisten sabotaasista. Silloin öljy-yhtiöllä ei Nigerian lakien mukaan ole mitään vastuuta tapahtuneesta.

Samassa yhteydessä tuomioistuin kuitenkin totesi Shellin syylliseksi Nigerian Akwa Ibomin osavaltiossa sijaitsevan Ikot Ada Udon kuukausia jatkuneeseen öljytuhoon. Nnimmo Bassey on tyytyväinen, että Shell kuitenkin tuomittiin.

Goin osalta päätös oli kuitenkin epäoikeudenmukainen ja väärä. Siitä tuomiosta tulemme valittamaan, hän kertoo.

Basseyn mukaan laiva Nigeriassa on kääntymässä.

"Ympäristöasioita on alettu käsitellä perusteellisemmin. Aikaisemmin käytiin vain kansainvälisissä ylätason kokouksissa, nyt aletaan katsoa lähelle."

Ympäristökysymysten hallinnointi on hänen mukaansa kehittynyt huomattavasti ja hallinto ottaa enemmän vastuuta kuin ennen.

Vuoropuhelu alkanut

Samoihin aikoihin Shellin tuomion kanssa Nigerian parlamentin ympäristövaliokunta tapasi Shellin maajohtoa. Valiokunta vaati yhtiötä siivoamaan jälkensä tämän vuoden aikana Goissa ja kolmessa muussa kylässä. Monien arvioiden mukaan valiokunnan ja Shellin tapaaminen oli merkittävä läpimurto Nigerin suiston puhdistamisessa, vaikka Shell ei yksiselitteisesti sitoutunutkaan valiokunnan vaatimuksiin. Valiokunta aikoo ajaa parlamentissa tuntuvia sakkorangaistuksia ja vahingonkorvauksia öljyvuodoista.

Nnimmo Basseyn mielestä tämä on rohkaisevaa, mutta myös lainsäädäntöä pitäisi hänen mukaansa parantaa niin, että saastuttajat joutuvat todelliseen vastuuseen teoistaan.

Nigerian kansanedustuslaitos onkin tiukentamassa öljyvuotoja koskevaa lainsäädäntöä.

Bassey on varovaisen optimistinen.

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen toimittaja, joka on ollut kouluttajana Nigerian ympäristöjournalismin koulutusohjelmassa vuosina 2010, 2011 ja 2012.