Jalkapallon MM-kisat Etelä-Afrikassa viime vuonna olivat menestys maan rakennustyöläisille, sillä työntekijöiden palkat ja työolot kohenivat. Sen sijaan valtio ei onnistunut saamaan kisoista odottamiaan voittoja.

Menestys johtui pitkälti Kansainvälisen rakennusliiton (BWI) kampanjasta, jonka tuloksia Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi esitteli 6. lokakuuta Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen tiedotustilaisuudessa.

Kampanjan voitoiksi voidaan laskea muun muassa ammatillisen järjestäytymisen vahvistuminen, palkkatason nousu, työturvallisuuden ja työntekijöiden ammattitaidon  koheneminen, Harjuniemi sanoi. Maan ammattiliitot saivat kampanjan aikana myös uusia jäseniä.

Julkinen keskustelu muutti suhtautumista lakkoihin

Tuloksien saavuttaminen vaati kuitenkin paljon työtä, mukaan lukien työtaisteluita. Rakennustyömailla järjestettiin kisoja edeltäneiden vuosien aikana kymmeniä lakkoja, joihin osallistui kymmeniä tuhansia työntekijöitä.

SASKin Afrikan ohjelmasuunnittelija Tarja Valtosen mukaan osa eteläafrikkalaisista piti lakkoilevia rakennustyöläisiä lähes isänmaanpettureina. Aktiivisen kampanjoinnin ja julkisen keskustelun avulla liitto kuitenkin onnistui kuitenkin muuttamaan yleistä mielipidettä työolojen kohentamiselle myönteisemmäksi.

Kaikkia tavoitteita ei kampanjan aikana kuitenkaan saavutettu. "Ei voida sanoa, että olisi ollut tarjolla vain ihmisarvoista työtä, mutta edistystä tapahtui. Eikä työntekijöiden palkkataso myöskään kohonnut niin paljon, että olisi voitu puhua elämiseen riittävästä palkasta", Harjuniemi kuvaa.

Budjetit ylittyivät moninkertaisesti

Etelä-Afrikka odotti kisoilta huomattavaa taloudellista menestystä, mutta loppujen lopuksi valtio päätyi saamaan takkiinsa.

Etelä-Afrikan verohallinnon mukaan yksi syy tappioon oli kansainväliselle jalkapalloliitto FIFA:lle tehdyt suunnattomat myönnytykset. Näitä olivat muun muassa verovapaus FIFA:n määrittelemille kohteille, rajoittamaton valuuttojen tuonti ja vienti sekä FIFA:n ja sen kaupallisten yhteistyökumppaneiden muut paikallisesta lainsäädännöstä saamat erivapaudet.

Stadioneiden rakentaminen ja modernisoiminen ei myöskään pysynyt budjetissa, sillä niiden kustannusarviot kohosivat yli tuhat prosenttia kisavalmistelujen aikana.

Rakennuskustannukset nousivat muun muassa kilpailun puutteen ja rakennusteollisuuden keskittyneisyyden vuoksi. Kilpailun sijaan rakennusfirmat pyrkivät keskinäisellä yhteydenpidollaan estämään kilpailua.

Tarja Valtosen mukaan keskeinen ongelma Etelä-Afrikassa on se, että kisat maksavat edelleen paljon, mutta samaan aikaan sosiaalisen epätasa-arvon poistamiseen on riittämättömästi varoja. Samoin pohditaan, "miten kisapaikat saataisiin tuottamaan, jotta niiden ylläpitoon ei tarvittaisi yhtä paljon julkista rahaa", Valtonen totesi.