Humanitaarinen kriisi jatkuu Etiopian Tigrayn alueella, jossa maan hallitus ja kapinalliset aloittivat taistelut marraskuun alussa.

Noin 2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua mukaan lukien ne, jotka olivat avun tarpeessa jo ennen konfliktia, kertoo YK:n hätäavun koordinaatiotoimisto OCHA.

OCHA:n sekä Tigrayssa toimivan Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan apua on saatu jaettua sekä Tigrayssa että Sudanin puolella, jonne monet ovat paenneet, mutta monille alueille ei ole vielä päästy.

OCHA:n mukaan Tigrayn humanitaarinen tilanne on paha. Sen arviot perustuvat joulukuussa tehtyyn, hallituksen ja humanitaaristen toimijoiden kahteen arviointimatkaan, joiden tulokset julkistettiin viime viikolla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun alueen humanitaarisesta tilanteesta on annettu kokonaisvaltaisia arvioita konfliktin alkamisen jälkeen.

Konflikti alkoi marraskuun alussa Pohjois-Etiopiassa sijaitsevan Tigrayn osavaltion vapautusliikkeen ja maan keskushallinnon välillä. Välit olivat kärjistyneet jo syyskuussa, kun Tigrayssa järjestettiin paikallisvaalit hallituksen vastoin hallituksen määräyksiä. Etnisiä ristiriitoja on kuitenkin ollut jo pidempään.

Marraskuun lopussa Etiopian hallinto julisti voittaneensa konfliktin, mutta vapautusliike on ilmoittanut jatkavansa taisteluita.

OCHA:n raportin mukaan Tigrayn turvallisuustilanne on tällä hetkellä epävakaa, joskin asteittaista paranemistakin on tapahtunut. Paikalliset taistelut ja turvattomuus ovat kuitenkin jatkuneet etenkin maaseudulla, eivätkä avustustyöntekijät ole päässeet kahdelle alueen neljästä pakolaisleiristä. Ainakin viisi avustustyöntekijää on tapettu.

Yli 222 000 ihmistä on joutunut pakenemaan konfliktia, ja jo ennestään alueella oli lähes saman verran sisäisiä ja muualta tulleita pakolaisia.

Suurin osa ihmisistä on päässyt palaamaan koteihinsa tai on palaamassa, mutta suurin osa heidän omaisuudestaan on tuhottu ja ryöstelty. Myös kouluja, sairaaloita ja muita julkisia rakennuksia on vaurioitunut. Vain paikallisesti tuotettua ruokaa on saatavilla, ja sen hinta nousee, raportissa kerrotaan.

Alueella toimivan Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan niillä alueilla, joille se on päässyt, kymmenet tuhannet ihmiset elävät hylätyissä rakennuksissa ja rakennustyömailla. Osa majoittuu paikallisten kodeissa.

”Näillä ihmisillä ruuan, veden, suojan ja terveydenhuollon saanti on hyvin rajallista”, järjestö kertoi tiedotteessaan eilen.

MSF tukee etenkin terveyspalveluita. Se on käynnistänyt uudelleen terveyskeskuksia, pyörittää mobiiliklinikoita ja tukee sairaaloiden toimintaa.

MSF:n mukaan osalla alueista sähköt ja viestintälinjat ovat yhä alhaalla, vettä ei saa, pankit on suljettu eivätkä ihmiset uskalla palata kotiinsa. Tilanne on vaikea, sillä taistelut alkoivat sadonkorjuuaikaan ja aavikkokulkusirkat olivat jo ehtineet tuhota satoa. Moni oli riippuvainen humanitaarisesta avusta jo ennestään.

MSF toimii myös Sudanin pakolaisleireille, jonne oli paennut vuoden loppuun mennessä yli 55 000 ihmistä. Pakolaisten kunto on ollut sitä huonompi, mitä pidempi heidän pakomatkansa on ollut, kertoo MSF:n entinen Sudanin-koordinaattori Kiera Sargeant järjestön tiedotteessa.

Pelkona on, että koronavirus pääsee leviämään sekä Tigrayssa että leireillä. Vielä tilanne ei ole riistäytynyt käsistä.

”Osa on kertonut koronapandemiaan liittyvistä peloista, mutta useimmat sanovat, että heillä on suurempiakin huolenaiheita, kuten suoja, ruoka ja vesi”, Sargeant sanoi.

Hänen mukaansa pakolaiset tarvitsevat lisää apua.

”On äärimmäisen tärkeää, että Sudanin hallitus, YK, avunantajat ja järjestöt tekevät kaikkensa lisätäkseen apua. -- Avunantajilta tarvitaan välittömästi lisää rahaa, ja lupia tuoda tarvikkeita ja aloittaa toimintoja pitää saada päivissä mieluummin kuin viikoissa.”