(IPS) -- "Meidän ei ole täällä hyvä olla, mutta emme voi myöskään palata kotimaahan, jossa tilanne on äärimmäisen huono", sanoo afganistanilainen Ghareeb Gul, joka on ollut 36 vuotta pakolaisena Pakistanissa.

Nyt 40-vuotias Gul saapui Pakistanin Khyber Pakhtunkhwan maakuntaan jo 1979, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin. Perhe majoittui maakunnan pääkaupungin Peshawarin liepeille perustettuun Kacha Garhin leiriin. Leiri suljettiin viranomaisten päätöksellä 2006, mikä vei suojan 50 000 ihmiseltä.

Gul on asunut viime vuodet savimajassa ja elättänyt itsensä vihannesten myynnillä. Tilanne muuttui joulukuussa 2014, kun äärijärjestö Taleban iski armeijan kouluun Peshawarissa surmaten 150 ihmistä. Pakistanin hallitus kiihdytti afgaanipakolaisten kotiin palauttamista osana terrorisminvastaista toimintaansa.

"Viranomaiset ovat siitä asti jahdanneet laittomasti maassa oleskelevia afgaaneja", Gul kertoo. YK:n pakolasivirasto UNHCR arvioi, että Pakistanissa on 1,5 miljoonaa rekisteröityä Afganistanin pakolaista ja noin miljoona paperitonta.

Lisäaika kuluu umpeen

Pakistan lupasi vuonna 2012 afgaanipakolaisille kolmen vuoden lisäajan, joka umpeutuu vuoden 2015 lopussa. Joulun alla hallitus harkitsi vielä yhden vuoden jatkoajan myöntämistä.

"Rekisteröidyt pakolaiset saavat todennäköisesti jäädä vielä vuodeksi, mutta paperittomat pakotetaan palaamaan kotiin", arvioi rajaseudun asioista vastaavan ministeriön virkailija.

Suuria pakolaismääriä majoittavan Khyber Pakhtunkhwan maakuntahallitus vastustaa jatkoaikoja.

"Afganistan on nyt rauhallinen maa, ja pakolaiset pitää lähettää pikaisesti kotiin", sanoo maakunnan tiedotusministeri Mushtaq Ahmed Ghani. Hän syyttää afgaaneja murhista, sieppauksista ja muista rikoksista.

Joulukuun 2014 kouluiskun jälkeen Pakistan päätti karkottaa kaikki paperittomat afgaanit, mutta hanketta ei ole saatu toteutettua.

Kotimaa ei elätä

Hedelmäkauppias Malal Shah lähti Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin ja vietti siellä kolme kuukautta mutta palasi Peshawariin taloudellisista syistä. Hänen mukaansa kahdeksanhenkisen perheen elättäminen ei onnistunut Kabulissa.

"Nyt poliisi on koko ajan kimpussa, koska meillä ei ole papereita", hän huokaa.

Useimmat afgaanit tekevät Peshawarissa ruumiillista työtä, mutta ovat tyytyväisiä, että heillä on edes sitä.

"Täällä pystymme elättämään itsemme. Afganistanin tilanne on hyvin paha. Emme halua palata, koska siellä ei ole työtä, koulutusta eikä terveydenhuoltoa", sanoo tienposkessa kenkiä korjaava Sufaid Hashimzada. Hän tuli Pakistaniin vuonna 1990.

Pakkokeinoja vastustetaan

Khyber Pakhtunkhwan pääministeri Pervez Khattak pitää liittohallituksen toimia liian lepsuina. Hänen mukaansa pakolaiset ovat vallanneet pakistanilaisilta asunnot eivätkä maksa veroja.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi marraskuussa, että Pakistanin poliisi kohtelee huonosti afgaaneja. Heitä on pakotettu palaamaan kotimaahan tai yritetty pitää väkisin leireissä, joista puuttuvat mahdollisuudet työntekoon.

Afganistan ja UNHCR vastustavat pakolaisten palautusta pakolla. UNHCR:n vapaaehtoisen paluuohjelman kautta on lähtenyt 57 000 afgaania sitten tammikuun 2015.

Afganistanin presidentti Ashraf Ghani on pyytänyt Pakistania antamaan pakolaisille kaksi vuotta lisäaikaa.