Afrikan maatalous toimii naisenergialla

(IPS) -- Albert Kanga Azaquie piti ennen itseään pienviljelijänä. Perehdyttyään ruokabanaanin hinnanmuodostukseen, Azaquie muutti viljelyaikatauluaan. Nyt hän korjaa satoa silloin, kun markkinoilla on muuten hiljaista ja saa banaaneistaan paremman hinnan kuin aiemmin.

"Nyt olen suurviljelijä. Logiikka on yksinkertainen eli myyn tuotteitani matalan sesongin aikana. Kun muiden tuottajien banaaneja ei juurikaan ole kaupan, omani ovat valmiita ja niitä ostetaan suhteellisesti parempaan hintaan", hän selittää.

Azaquiella on 15 hehtaarin maatila 30 kilometrin päässä Norsunluurannikon pääkaupungista Abidjanista. Hän kerää satoa 12 tonnia hehtaarilta ja kuuluu siihen pieneen afrikkalaisten viljelijöiden joukkoon, joka ei istu maanosan köyhään, nälästä ja epävarmasta ruuantuotannosta kärsivään julkikuvaan.

Yli puolet käyttämättömästä viljelymaasta on Afrikassa

Vuonna 2015 Afrikkaan tuotiin ruokaa lähes 32 miljardilla eurolla enemmän kuin sitä meni vientiin. Asiantuntijoiden mielestä maanosan potentiaali on jotain aivan muuta. Noin 60 prosenttia maailman viljelykelpoisesta maasta sijaitsee Afrikassa, työvoimasta yhtä suuri osuus toimii maataloudessa ja tuottaa noin kolmasosan maanosan yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Miksi siis näin on? Vastauksia on monia, kehnosta infrastruktuurista ja huonosta hallinnosta heikkoon tuottavuuteen. Yhdessä ne vaikeuttavat viljelijöiden vaurastumista. Lisäksi koko maatalouselinkeinon selkärangan muodostavia naisia syrjitään esimerkiksi maanomistajuuskysymyksissä ja tukien saajina.

"Naiset omistavat vain yhden prosentin Afrikan maa-alasta ja ansaitsevat vain prosentin verran maataloustulosta. He muodostavat kuitenkin enemmistön maataloustyöläisistä", sanoo Buba Khan, Action Aid -järjestöstä.

Khan ei usko, että Afrikka saavuttaa ruokaturvaa, jos naiset pysyvät maaoikeuksien marginaalissa. Myös Maailmanpankki kannustaa kuromaan sukupuolten välistä kuilua umpeen Globaali ruokajärjestelmä -agendallaan.

Monta ongelmaa, ilmastonmuutos isoin

Naisten voimaannuttaminen on yksi palapelin keskeisistä paloista, mutta yksin se ei riitä tilannetta parantamaan. Afrikan kehityspankin mukaan kakkospyrkimyksenä on juuria syvällä istuvia ongelmia, joista pääseminen edellyttää runsaasti kunnianhimoa ja investointeja.

"Tavoitteemme on selvä eli saavuttaa ruokaomavaraisuus kymmenessä vuodessa, hävittää aliravitsemus ja nälkä ja nostaa Afrikka maatalouden arvontuotannon kärkeen ja saada vesi ja vessat kansalaisten ulottuville", selittää johtaja Akinwumi Adesina Afrikan kehityspankista.

Kehityspankin asettaman tavoitteen saavuttamisen tiellä on monta mutkaa matkassa, eikä ilmastonmuutos ole niistä pienimpiä. Norsunluurannikon maatalous- ja maaseudun kehitysministeri Mamadou Coulibaly Sangafowa painottaa, että ilmastonmuutos on otettava huomioon myös investointeja tehtäessä.

"Se on otettava huomioon erityisesti nuorten takia, jottei heidän tarvitse lähteä Välimerta ylittämään taloudellisia mahdollisuuksia etsiessään."

Lähtipä Afrikka tavoittelemaan ruokaomavaraisuutta ja nettovientiä millä keinoin tahansa, Albert Kanga ja hänen kaltaisensa ovat jo käynnistäneet muutoksen. Kiitos siitä kuulu ainakin osittain Maailmanpankin tukemalle Länsi-Afrikan maataloustuottavuuden ohjelmalle (WAAPP).

Viljelijä Kanga näkee Afrikan tulevaisuuden valoisana. "Uudet lajikkeet ja kastelutekniikat, joita WAAPP on tuonut ulottuvillemme, ovat tehneet minusta esimerkkitapauksen", sanoo Kanga, joka nykyään myy tuotteitaan paitsi paikallisille supermarketeille myös kansainvälisille markkinoille.