Afrikka maksaa konflikteista kalliin hinnan

Aseelliset konfliktit maksavat Afrikalle vuosittain noin 13 miljardia euroa ja rapauttavat vakavasti kehitystä, raportoivat kansainväliset järjestöt. Järjestöjen laskema konfliktien hinta muodostuu suorien kulujen lisäksi menetetyistä mahdollisuuksista ja resursseista.

, ja tutkimuksessa arvioidaan Afrikan menettäneen vuodesta 1990 konfliktien seurauksena yli 200 miljardia euroa, suunnilleen saman verran kuin Afrikan maat ovat samana aikana saaneet kehitysapua. Konfliktien kustannuksia vastaavalla summalla voitaisiin esimerkiksi ratkaista Afrikan HIV-ongelma.

Tutkimuksen mukaan aseellinen konflikti laskee afrikkalaisen valtion bruttokansantuotetta keskimäärin viidellätoista prosentilla. Konfliktien suoria kustannuksia ovat terveydenhoidon ja armeijan kasvaneiden kulujen lisäksi tuhoutuneen infrastruktuurin korvaaminen ja konfliktia pakenevista huolehtiminen.

Epäsuoria kustannuksia aiheuttavat talouden ja yhteiskunnan epävakaisuus, luonnonvarojen hyödyntämisen vaikeutuminen, inflaatio ja velkaantumien sekä investointien väheneminen. Esimerkiksi turismi, monille Afrikan maille keskeinen elinkeino, on riippuvainen vakaista ja rauhallisista oloista.

Afrikan aseet tuontitavaraa

Lähes puolet maailman tämän hetken laajoista aseellisista konflikteista käydään Afrikassa. Kaikissa Afrikan konflikteissa merkittävää roolia näyttelee Kalashnikov-rynnäkkökivääri, joka useimmiten on tuontitavaraa. Järjestöjen tutkimuksen mukaan yli 95 prosenttia Afrikan konflikteissa käytettävissä aseista ja ammuksista on peräisin maanosan ulkopuolelta. Aseiden valmistus Afrikassa on vähäistä.

Aseet päätyvät aseellisille ryhmille monia reittejä. Asevarastoista varastaminen on kapinallisryhmille helpoin keino saada käsiinsä kalashnikoveja ja ammuksia. Toisaalta monet valtiot myös itse aseistavat epävirallisia taistelijoita omassa maassaan tai naapurivaltioissa. Aseet myös kiertävät vilkkaasti ympäri Afrikkaa valtiosta toiseen konfliktien syttyessä tai päättyessä.

YK yrittää saada asekauppaa kuriin

Asekauppa on globaalia liiketoimintaa, ja Afrikan valtiot ovat alkaneet vaatia kovempia toimia kansainvälisen asekaupan säätelemiseksi. Tutkimuksen tehneiden järjestöjen mielestä kansainvälinen yhteisö on pettänyt Afrikan, koska asevirtoja ei ole saatu kontrolliin.

Yhdistyneissä kansakunnissa asekauppa on nyt nostettu pöydälle Afrikan maiden vahvalla tuella. Ensi vuoden alusta YK alkaa valmistella asekauppasopimusta, joka asettaisi tiukemmat rajat kansainväliselle asekaupalle. Sopimusluonnos on määrä esitellä YK:n yleiskokoukselle lokakuussa 2008.

Sopimuksen tarkoituksena on laajentaa vastuuta asekaupasta valmistajille ja myyjille. Aseita myyvän maan vastuulle halutaan asettaa tiukkoja velvoitteita selvittää, onko myytävillä aseilla mahdollisuus kulkeutua ostajalta hämärämmille tahoille. Myös YK:n asevientikieltoja halutaan kiristää. Tarvittavia toimia olisivat myös Afrikan valtioiden rajavartiolaitosten toimintamahdollisuuksien parantaminen, jotta kiväärien liikkeitä maasta toiseen voidaan valvoa tarkemmin, sekä asevarastojen turvallisuuden parantaminen.

-raportti verkossa (PDF, engl.)