Ylikansallisten kaivoshankkeiden voimakas laajentuminen on johtanut kokonaisten yhteisöjen pakkohäätöihin, tuhopolttoihin, seksuaaliseen väkivaltaan ja pahoinpitelyihin Kongon demokraattisessa tasavallassa, käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaistusta raportista. 

Raporttia varten tutkittiin yhteistyössä kongolaisen Initiative pour la Bonne Gouvernance et les Droits Humains -järjestön kanssa kuutta kaivoshanketta maan eteläosissa sijaitsevan Kolwezin kaupungin ympäristössä. Raporttia varten haastateltiin yli 130:tä ihmistä.

Raportin mukaan ihmisiä on pakotettu jättämään kotinsa ilman, että heille on kompensoitu häädöistä koituvia haittoja. Sotilaat ovat tuhonneet myös viljelysmaita, polttaneet rakennuksia sekä pahoinpidelleet ja raiskanneet paikallisia. 

Esimerkiksi Mukumbin asuinalue tuhottiin täydellisesti ylikansallisen Chemaf-kaivosyhtiön tieltä. Cité Gécaminesin asuinalueelta on häädetty satoja ihmisiä vuonna 2015 uudelleen avatun kupari- ja kobolttikaivoksen takia. Moni on muuttanut Kolwezin liepeille kurjiin oloihin, raportissa kerrotaan.

Raportissa vaaditaan, että Kongon viranomaiset lopettavat pakkohäädöt ja ryhtyvät tutkimaan tapauksia. 

Raportissa käsitellyt yhtiöt tai niiden omistajayhtiöt on rekisteröity muun muassa Kiinaan, Kongoon, Arabiemiirikuntiin ja Kanadaan. Kazakstanilaisten omistaman Eurasian Resources Groupin pääkonttori on Luxemburgissa, Arabiemiirikunnissa päämajaansa pitävä Chemaf puolestaan on rekisteröity Isoon-Britanniaan kuuluvalle Man-saarelle.

”Vaikka raportissa tarkastellut kaivosyhtiöt eivät ole eurooppalaisia, on todennäköistä, että niiden tuottamia raaka-aineita käytetään myös Eurooppaan päätyvissä kulutustuotteissa, kuten litiumakuissa”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola tiedotteessa.

Kongossa on maailman suurimmat kobolttiesiintymät ja seitsemänneksi suurimmat kupariesiintymät. Niiden kysyntä on viime vuosina kasvanut, sillä niitä tarvitaan esimerkiksi litiumakkuihin, jotka taas ovat tärkeitä liikenteen sähköistämisessä ja samalla vihreässä siirtymässä.

”Ladattavilla akuilla on merkittävä rooli fossiilisista polttoaineista irrottautumisessa. Energiasiirtymän on kuitenkin oltava oikeudenmukainen. Hiilineutraaliuden tavoittelu ei saa aiheuttaa uusia ihmisoikeusloukkauksia”, Mikola muistuttaa.

Yli 70 prosenttia maailman koboltista tuotetaan jo nyt Kongossa. Kysynnän odotetaan kolminkertaistuvan vuosien 2010–2025 välillä.