Myanmarin turvallisuusjoukkojen hyökkäykset rohingya-väestöä vastaan ovat kaikkea muuta kuin ohi, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Sen tuoreen selvityksen mukaan armeija ahdistelee yhä niitä rohingyoja, jotka vielä eivät ole paenneet viime syksynä alkanutta väkivaltaa.

”Myanmarin turvallisuusjoukot käyttää vakiintuneita taktiikoita puristaakseen hiljaa mahdollisimman paljon rohingyoja ulos maasta. Ilman tehokkaampaa kansainvälistä toimintaa etniset puhdistukset jatkavat tuhoisaa tietään”, sanoo Amnestyn vanhempi kriisineuvonantaja Matthew Wells tiedotteessa.

Amnestyn tällä viikolla julkistamat tiedot perustuvat 19 rohingya-pakolaisen haastatteluun Bangladeshin Cox's Bazarissa, jonne on paennut elokuun lopun jälkeen yli 688 000 rohingyaa. Joulu- ja tammikuussa tulijoita on yhä ollut tuhansia ja viime viikkoinakin satoja, Amnesty kertoo.

Lähes kaikki Amnestyn haastateltavat kritisoivat viranomaisia näännytystaktiikasta. Monet kertoivat, että murtumispiste saavutettiin, kun armeija kielsi heiltä sadonkorjuuaikana marras- ja joulukuussa pääsyn riisipelloilleen. Armeija on ollut mukana myös karjavarkauksissa ja polttanut markkinapaikkoja, mikä on pahentanut ruokapulaa. Samaan aikaan humanitaarista apua on rajoitettu.

Kun rohingyat lopulta ovat paenneet, turvallisuusjoukot ovat asettaneet tarkastuspisteitä heidän tielleen ja ryövänneet heiltä rahat ja arvoesineet, selvityksessä kerrotaan. Naisiin ja tyttöihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty etninen vähemmistö, joilla ei ole maan kansalaisuutta. Väkivaltaisuudet heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa kärjistyivät viime vuoden elokuun lopulla sen jälkeen, kun rohingyojen vapautusjärjestö oli hyökkäillyt armeijaa vastaan. Armeija aloitti puhdistuksen, jossa on tapettu, raiskattu ja kidutettu rohingyoja ja poltettu heidän kotejaan. He ovat paenneet Bangladeshiin, jossa he joutuvat elämään kurjissa oloissa tilapäisissä asumuksissa. Rakhineen on jäänyt kymmeniä tuhansia rohingya-muslimeja. 

Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopineet, että rohingyat palaavat vaiheittain Myanmariin, mutta Bangladesh ilmoitti tammikuussa, että aloitusta pitää lykätä.

Myös Amnestyn mukaan puheet palautuksesta ovat ”surullisen ennenaikaisia”. Se moittii myös kansainvälistä yhteisöä liian heikosta reaktiosta kriisiin.

”Tarvitaan asevientikielto ja sanktioita sen viestimiseksi, ettei näitä tekoja suvaita. Myös humanitaarista apua on päästettävä esteettä Rakhinen osavaltioon", Wells sanoo.