Asekauppiaat rynnivät Irakin miljoonamarkkinoille
Kun YK:n turvallisuusneuvosto kesäkuussa hyväksyi päätöslauselman Irakin vallansiirrosta, sisältyi tekstiin vähälle julkiselle huomiolle jäänyt kohta: kielto viedä aseita Irakiin päättyi. Lauseke ei ole jäänyt huomaamatta asekauppiailta, jotka ovat alkaneet kilvan tungeksia Irakiin. Asemyyjät haluavat varmistaa oman siivunsa uusista houkuttelevista miljoonamarkkinoista.
Irakiin perustetaan 40 000 sotilaan vahvuinen armeija Yhdysvaltain, Britannian ja Jordanian avustuksella. Sotilashankintoja perustellaan tarpeella kattaa vaje, jonka sanotaan syntyneen Irakin sotilaalliseen kalustoon pitkään jatkuneen asevientikiellon vuoksi.
Yhdysvaltain vetämä Irakin väliaikaishallinto sopi useista asekaupoista jo ennen kuin se luovutti vallan Irakin uudelle väliaikaishallitukselle kesäkuun lopussa.
Sopimusten mukaan Irak ostaa kuusi Hercules-kuljetuskonetta, 16 helikopteria ja saman verran matalalla lentäviä tiedustelukoneita. Hankinnat on määrä toimittaa Irakiin huhtikuuhun 2005 mennessä.
Väliaikaishallinto varasi Yhdysvaltain kongressin siunauksella noin 2,1 miljardia dollaria Irakin sisäistä turvallisuutta varten. Noin 2 miljardia dollaria on tarkoitus käyttää Irakin uuteen armeijaan ja 76 miljoonaa dollaria turvallisuusjoukkoihin.
Irak on ostanut myös 50 000 käsiasetta Itävallasta, 421 maastoautoa Venäjältä sekä panssaroituja ajoneuvoja Brasiliasta ja Ukrainasta. Lisäksi Irak on hankkinut rynnäkkökiväärejä, pistooleja, sotilasajoneuvoja, tulentorjuntakalustoa ja yönäkölaitteita.
Suurin yksittäinen kauppa toistaiseksi on 327 miljoonan dollarin arvoinen sopimus yhdysvaltalaisen yrityksen kanssa. Se toimittaa Irakin joukoille radioita, muita viestintävälineitä ja luotiliivejä.
Kaksi muunmaalaista yritystä on arvostellut tarjouskilpailua, jonka ne hävisivät amerikkalaisille.
Väliaikaishallinnon päätös ostaa käsiaseita itävaltalaiselta yritykseltä herätti puolestaan raivostusta Yhdysvalloissa. Republikaanien riveistä on tivattu puolustusministeri Donald Rumsfeldilta, miksi yhdysvaltalaiset yritykset sivuutettiin, vaikka ne olisivat voineet helposti toimittaa vastaavat aseet.
Yhdysvaltain armeija teki maaliskuussa kaksi, yhteensä 2,7 miljoonan dollarin arvoista sopimusta viestintä- ja valvontalaitteiden toimittamisesta Irakiin. Toimittajaksi valittiin amerikkalaisyrityksiä.
Yhdysvaltalainen yritys sai myös vastattavakseen 7,8 miljoonan dollarin arvoisen hankkeen, jossa Irakiin toimitetaan nykyaikainen digitaalinen komento- ja valvontajärjestelmä linkittämään armeijan ja liittouman koulutusryhmän keskuksia.
Myös muita rahakkaita liiketoimia on tarjolla. Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon suunnittelee laajentavansa Mosulin, Bagdadin ja Kutin läheisyydessä sijaitsevia tukikohtia. Hankkeen arvoksi lasketaan noin 600 miljoonaa dollaria.
Asekauppiaiden katseet kääntyvät kuitenkin jo Pentagonista Irakin uuteen väliaikaishallitukseen. Väliaikaishallituksen ensimmäisten sotilashankintojen arvioidaan näyttävän vahvasti suuntaa sille, mistä myös tulevat ostot tehdään.
Arvostelijoiden mielestä aseiden virta Irakiin ei kohenna maan turvallisuutta, päinvastoin.
"Ei ole järkevää lisätä aseistuksen määrää maassa, joka elää sodan, miehityksen, levottomuuksien ja poliittisen vallansiirron epävarmaa siirtymäkautta", sanoo yhdysvaltalaisen World Policy Institute -tutkimuslaitoksen tutkija Frida Berrigan.
"Irakin olisi kiireisempää huolehtia perustarpeista, kuten puhtaasta vedestä ja sähkönsaannista, kuin hankkia viimeisintä aseteknologiaa", Berrigan huomauttaa.
(Inter Press Service)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia