Vaikka hiv-tartuntojen määrä esimerkiksi Etelä-Afrikassa on kääntynyt merkittävään laskuun ja lääkkeiden saanti on parantunut, niin taistelu ei ole suinkaan ohi, muistuttaa Suomessa vieraillut etelä-afrikkalainen asiantuntija Phumzile Mabizela.

"Erityisesti kansainvälinen yhteisö ja rikas pohjoinen ovat viime aikoina levittäneet sellaista viestiä, että taistelu olisi ikään kuin voitettu", Mabizela kommentoi.

"Meidän tehtävämme on muun muassa taistella yhdessä lääkeyhtiöiden ahneutta vastaan, jotta lääkkeiden hinnat pysyisivät kohtuullisina."

"Työtä ja haasteita kuitenkin vielä riittää. Tavoitteena tulisi olla se, että hiv-tartunnat ja aids-kuolemat häviävät maailmasta kokonaan sekä ennen kaikkea se, että tautiin liittyvä stigma saataisiin kitkettyä", hän jatkaa.

Liian optimistisen sanoman vaarana on Mabizelan mukaan se, että resursseja vähennetään ja vielä olemassa olevat epäkohdat jäävät huomiotta.

"Se, että hiv-positiivisilla on nyt paremmat mahdollisuudet saada lääkitystä, ei riitä. Myös ruokaturvaa tulisi kehittää, sillä ravinteikas ruoka on tärkeä osa tartunnan saaneiden hyvinvointia. Lisäksi uuden sukupolven lääkkeiden hinnat näyttävät koko ajan nousevan, mikä vaikeuttaa erityisesti köyhien mahdollisuuksia saada niitä käsiinsä", Mabizela täsmentää.

"Meidän tehtävämme on muun muassa taistella yhdessä lääkeyhtiöiden ahneutta vastaan, jotta lääkkeiden hinnat pysyisivät kohtuullisina. Tätä sanomaa haluan viestittää nyt myös täällä Suomessa", hän jatkaa.

Lisäksi Mabizela korostaa, ettei hiv- ja aids-kysymystä tulisi tarkastella ainoastaan lääketieteellisenä tai moraalisena ongelmana. Ensimmäinen on usein sekulaarien toimijoiden, jälkimmäinen konservatiivisten uskonnollisten yhteisöjen helmasynti.

"On muistettava, että hiv on virus, joka voi tarttua kehen tahansa. Se ei siten ole moraalinen kysymys. Lisäksi hiv on sosiaalinen ja psykologinen haaste, jota on tarkasteltava laajemmin kuin vain lääketieteellisesti."

Marginaaliin kuuluvat haavoittuvimpia

Mabizela painottaa, että erityisen haavoittuvia ovat yhteisöjen marginaaliryhmät kuten homoseksuaalit ja vammaiset sekä ne, joilla on yhteisöissä vähemmän valtaa kuten naiset ja tytöt. Heillä ei useinkaan ole riittäviä resursseja tiedon tai terveydenhoidon saamiseksi.

"Erityisesti köyhyys ajaa nuoria tyttöjä suhteeseen tai avioliittoon vanhempien miesten kanssa, joilla on varallisuutta, mutta jotka saattavat kantaa myös hi-virusta", Mabizela kertoo.

Tartunnan saaneet ovat kohdanneet pitkään negatiivista leimaamista ja syrjintää. Olennaista onkin pyrkiä muuttamaan ihmisten asenteita. Työssä ollaan myös saavutettu menestystä, hän huomioi.

"Kokemus on osoittanut, että kun yhteisö kohtaa suuren mittakaavan kriisin, niin stigmasitaation aste vähenee. Mutta esimerkiksi homoseksuaalien asema on edelleen erityisesti perinteisissä yhteisöissä haastava."

Mabizela muistuttaa, että lisäksi on monia ihmisryhmiä, joista ei hiv- ja aids-keskusteluissa juurikaan puhuta.

"Tartunnat ovat lisääntyneet myös varakkaiden ja vanhusten keskuudessa, mutta he jäävät julkisessa keskustelussa helposti varjoon. Heidän tarinaansa ei ole osattu tuoda esille."

Myös maskuliinisuuden käsitystä tulisi Mabizelan mukaan haastaa.

"Monessa kulttuurissa vallitsee käsitys, että miehen on oltava vahva. Tämä on johtaa usein siihen, että he eivät välttämättä hae hoitoa tai edes tule testattaviksi. Meidän tulisi kasvattaa pojistamme terveydestään vastuuntuntoisesti huolta pitäviä miehiä."

Phumzile Mabizela vieraili viime viikolla Suomessa Lähetysseuran kutsumana.