Asiantuntijat: Väkivallan naisuhrien auttaminen sivuraiteella

Suomi ei tee tarpeeksi naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi, moittivat suomalaiset tasa-arvoasiantuntijat.

"Seksuaalisen väkivallan uhreja syyllistetään edelleen. 1700-luvulla sai oikeutta, jos oli neitsyt, toisen miehen oma tai leski. Nykyään asiat eivät ole näin huonosti, mutta näitä kaikuja on edelleen", totesi väkivallan uhreja tukevan Naisten Linjan toiminnanjohtaja Pia Puu Oksanen maanantaina järjestetyssä seminaarissa.

Hän on tyytyväinen siihen, että Suomessa on naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen ohjelma ja että seksuaalirikoslainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Silti uhrien auttaminen ei ole Suomelle prioriteetti, hän sanoi.

Maailmalla vietettiin maanantaina YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Ainoa teemaan keskittyvä kansainvälinen sopimus on Euroopan neuvoston Istanbulin sopimus, jonka myös Suomi on allekirjoittanut ja aikoo pian ratifioida.

Järjestöt ovat kritisoineet pitkään sitä, ettei Suomessa ole niin paljon turvakoteja kuin sopimus edellyttäisi.

"Vuositasolla puuttuu noin 20–30 miljoonaa euroa, jotta turvapaikkoja olisi tarpeeksi", kertoi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto seminaarissa.

Myös ihmiskaupan uhrien tilanteessa on parantamisen varaa, sanoi Amnesty Internationalin naisten oikeuksien asiantuntija Tiina Oikarinen. Vaikka esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen yleissopimus vaatii tarjoamaan uhreille apua ilman ehtoja, Suomessa tilanne on toinen, hän sanoi.

"Syyllisen vastuuseen saattaminen ja uhrin auttaminen ovat sidoksissa toisiinsa. Teoriassa uhrit voivat päästä auttamisjärjestelmään, mutta käytännössä se ei automaattisesti anna oleskelulupaa, vaan uhreilla on käännytysuhka" hän kritisoi.

Suomen ulkomaalaislaki mahdollistaa käännytyksen seksityön perusteella. Seksityöläiseksi joutunut ihmiskaupan uhri joutuu hakemaan oleskelulupaa, jonka saaminen taas usein edellyttää yhteistyötä viranomaisten kanssa.