Asukkaiden väistyttävä kaivosten tieltä Perussa

Kaivostyö kiihtyy Perussa kaivannaisten maailmanmarkkinahintojen kohoamisen seurauksena. Kaivosten tiellä olevien intiaanitalonpoikien kohtalo on pakkomuutto.

"Miltä se tuntuisi, jos sinun käskettäisiin jättää kotisi, karjasi ja rakkaittesi haudat, ja sinut vietäisiin outoon paikkaan edes kysymättä mielipidettäsi?"

Kysymyksen esittää perulaisen kylän ympäristövaltuutettu Eduardo Sueldo viitaten monen intiaanitalonpojan viimeaikaiseen kohtaloon. Pakkomuuttojen syynä on kiihtynyt kaivostoiminta.

Perun valtion kaivosyhtiöille myöntämät toimiluvat ovat lisääntyneet 70 prosenttia muutamassa vuodessa kaivannaisten maailmanmarkkinahintojen kohoamisen seurauksena.

Kokonainen kaupunki häädetään

Peru on nyt maailman toiseksi suurin hopean tuottaja, kolmosena kuparin ja sinkin tilastoissa ja viidentenä kullan tuotannossa.

Esiintymät löytyvät usein asutuilta seuduilta, joten kokonaisia kyliä häädetään sijoiltaan. Asialla on kotimaisten yritysten ohella ulkomaisia aina kiinalaisista sveitsiläisiin.

Yksi räikeimmistä tapauksista sijoittuu Pascon maakunnan Cerro de Pascoon, jossa operoi kotimainen Volcan-yhtymä.

Cerro de Pasco on 4 380 metrin korkeudella sijaitseva 70 000 asukkaan kaivoskaupunki, jonka 11 000 perhettä on saanut välittömän muuttokäskyn.

Kaupunki kyyhöttää jättiläismäisen avolouhoksen reunalla. Tähän asti Volcan on kaivanut sieltä sinkkiä, mutta aikoo nyt laajentaa toimintaansa ja hyödyntää myös hopea- ja lyijyesiintymät.

Valtion laitoksen vuonna 2006 tekemä selvitys paljasti, että 85 prosenttia louhoksen reunan asukkaista altistuu terveysriskeille.

Veren lyijypitoisuudet ylittivät sallitun ohjearvon tutkituilla seudun lapsilla ja odottavilla äideillä.

Perun parlamentti sääti toukokuussa lain Cerro de Pascon asutuksen siirtämisestä. Asia on kuitenkin kesken, koska presidentti oli lakiin tyytymätön ja palautti sen kongressiin.

Lakia ajanut kansanedustaja Gloria Ramos uskoo, että erimielisyydet selvitetään.

Cerro de Pascon pormestari Tito Valle valitsi kuitenkin oikotien ja allekirjoitti syyskuussa Volcanin kanssa sopimuksen asukkaiden siirtämisestä kysymättä valtuutettujen tai asukkaiden mielipidettä.

Suuryhtiö sanelee ehdot

Pormestari lupasi 11 hehtaaria kaupungin maata Volcanille, joka maksaa vajaat kahdeksan miljoonaa euroa historiallisten monumenttien siirrosta ja toiset kuutisen miljoonaa muista muutoksista kolmen vuoden aikana.

Ramos pitää korvausta naurettavan pienenä Volcanin voittoihin verrattuna. Hänen mukaansa korvauksesta riittää noin 570 euroa kutakin uutta asuntoa varten, joita tarvitaan 11 000.

Lakiesitys sen sijaan edellyttäisi yhtiön luovuttavan kunnalle kymmenen prosenttia voitostaan, minkä laskettiin tekevän yli 4 500 euroa taloa kohti.

Ramosin mukaan kaivosyhtiö pystyi taloudellisen ja poliittisen voimansa ansiosta sanelemaan ehdot heikolle pormestarille.

Perulaisen CoooperAcción-järjestön johtaja José de Echave näkee ongelmaksi sen, että presidentti Alán Garcían hallitus on "pessyt kätensä asiasta jättämällä neuvottelut suuryhtiön ja asukkaiden välisiksi."

"Neuvotteluasetelma on täysin epäsymmetrinen, joten hallituksen pitäisi olla avainroolissa tasoittamassa sitä", hän sanoo.

Maailman talouskriisi saattaa tulla perulaisten avuksi, kun kaivosyhtiöt ryhtynevät jarruttelemaan laajennushankkeitaan.

"Se antaisi yhtiöille tilaisuuden määritellä uudelleen politiikkansa paikallista väestöä kohtaan ja ottaa huomioon kestävän kehityksen perusteet", Echave toivoo.