Suomen Attacin mukaan Suomen nykyhallitus ei ole toiminut vakuuttavasti veronkierron estämiseksi. Osa puolueista on pyrkinyt jopa hidastamaan veroparatiisitalouden purkamista, järjestö sanoo.

Veroparatiisit ovat merkittävimpiä harmaan talouden ylläpitäjiä, sillä ne "tarjoavat laajan valikoiman keinoja – laillisia ja laittomia – lakisääteisen yhteiskuntavastuun pakoiluun", Suomen Attac sanoo kansallisena pankkitoiminnan päivänä julkaistussa kannanotossa.

Attac kannustaakin Suomen hallitusta lunastamaan ohjelmaansa kirjatut lupaukset harmaan talouden torjumisesta ja kansainvälisen veronkierron lopettamisesta. Valtiontalouden tasapainottaminen ei ole järjestön mukaan uskottavaa, ellei verojärjestelmän vuotokohtia selvitetä ja tukita.

Hallitusohjelman oikeansuuntaiset tavoitteet harmaan talouden kitkennässä edellyttäisivät Attacin mukaan erityistä aktiivisuutta sisä- että ulkopolitiikassa.

Veroparatiiseihin liittyvä korkea salaisuusaste on myös laajentumassa niiden ulkopuolisiin maihin. Attacin mukaan Suomessakin sääntelyn purkaminen on helpottanut sekä veronkiertoa että talousrikollisuutta.

Esimerkiksi lakiesitys osakkeiden hallintarekisteröinnin avaamisesta myös suomalaisille sijoittajille jatkaa tätä linjaa. Attac haluaa säilyttää osakeomistuksen julkisuuden vähintään nykytasolla.

Positiivisena keinona kitkeä harmaata taloutta Attac esittää, että julkisissa hankinnoissa tulisi suosia yrityksiä, jotka "raportoivat avoimesti yhtiörakenteensa, maakohtaiset taloustietonsa ja pidättäytyvät veroparatiisien käytöstä".

Lisäksi veroparatiisitalouden torjuntaan tarvitaan Attacin mukaan nykyistä enemmän viranomaisresursseja. Myös harmaan talouden tutkimusta pitäisi lisätä merkittävästi sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Rahoitusmarkkinavero etenee

Attacin ja muiden kansalaisjärjestöjen kampanjoima rahoitusmarkkinavero on etenemässä. EU:n komissio antoi syyskuun lopussa direktiiviehdotuksen EU-alueella kannettavasta finanssisektorin rahoitusmarkkinaverosta, jonka veropohja olisi laaja.

Veron tuotoksi on arvioitu koko EU:n osalta 57 miljardia euroa. Valtioneuvosto arvioi marraskuun puolivälissä eduskunnalle lähettämässään kirjelmässä Suomen osuudeksi 300–600 miljoonaa euroa.

Rahoitusmarkkinavero on saanut huomiota myös G20-maiden Cannes'n kokouksessa, kertoo Kehys ry. Vaikka rahoitusmarkkinaveroa ei kirjattukaan kokouksen loppulausumaan, siinä kuitenkin sitouduttiin edistämään markkinoiden vakautta.